Asiantuntijat eivät halua osoittaa syyttävää sormea vain yhtä tahoa kohtaan, mutta esimerkkejä heillä on antaa.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja kiusaamisen vastaisen työn erityisasiantuntija Virpi Pöyhönen Mannerheimin lastensuojeluliitosta kertovat, kenelle vastuu kuuluu.
Pekkarinen sanoo, että esimerkiksi lastensuojelun tulisi puuttua kiusaamistapauksiin, ja yhdessä koulun kanssa selvittää asiaa.
– Iso riski on, että kun alle 15-vuotiaista tehdään rikosilmoitus, asia jää siihen ja ajatellaan, että poliisi selvittää.
Poliisin esitutkinnan aloittaminen voi kuitenkin kestää todella pitkään.
– Lisäksi tilanteen selvittäminen ei ole poliisin tehtävä, vaan se kuuluu yksiselitteisesti koululle.
Todella vakavien kiusaamistapausten osalta Pekkarinen kuitenkin ymmärtää poliisin tuomisen mukaan selvitykseen.
Pekkarisen mukaan joskus kouluissa herätään tilanteeseen, että kiusaamistapauksen on uskottu olevan poliisin tai lastensuojelun käsittelyssä, mutta todellisuudessa se ei ole ollut kenenkään tiedossa.
Ennätykselliset resurssit eivät riitä
Pöyhösen mukaan kiusaamisen vastaiseen ja sitä ennaltaehkäisevään työhön tarvittaisiin lisää resursseja.
Kouluissa pitää Pöyhösen mukaan riittävästi aikuisia, ja heillä pitää olla tietoa toimivista malleista ja toimintatavoista.
Esimerkiksi Kiva-ohjelma kansainvälisesti tutkittu, ja toimiva. Pekkarinen kertoo, että pelkät mallit eivät riitä.
– On olemassa hyviä malleja, mutta kun niitä on arvioitu ja käyttöönottoa tutkittu, on huomattu, että niitä ei noudateta.
Pekkarinen sanoo, että malleista poimitaan osia, ja usein niitä ei noudateta pitkäjänteisesti.
Pekkarinen luettelee nykypäivän koulujen henkilökuntaa: kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja nuorisotyöntekijä.
– Meillä ei ole ollut ikinä näin paljon ammattilaisia kouluissa, niin kyllä meillä pitäisi olla kyky hoitaa (kiusaamistapauksia).
Suuret ryhmät
Pekkarisen mukaan yksi ongelma on suurenevat kouluyhteisöt.
Pekkarinen uskoo myös, että yhteiskunnan ilmapiiri on muuttunut väkivaltaisemmaksi, ja lapset reagoivat siihen.
Sosiaalisessa mediassa Pekkarinen on huomannut, että ulkomaalaistaustaisten osuudesta kiusaamistapauksissa puhutaan paljon.
– Kouluterveyskyselyissä näkyy, että ulkomaalaistaustaiset ovat sekä uhreina että tekijöinä useammin.
Pekkarinen arvioi, että koulujen tulisi kehittää monikulttuurisuuden ymmärtämistä.
– Ulkomaalaistaustaisille oppilaille voidaan tarvita erilaista lähestymistapaa.
Pekkarinen sanoo, että syyttävää sormea ei voi osoittaa vain yhtä tahoa, tai opiskelijaryhmää kohtaan.
– Sympatiani on kaikkien puolella, mutta toivoisin että vanhemmat tulisi tähän työhön mukaan.
Katso koko pitkä haastattelu tästä.