Koulukiusaaminen on liian laimea sana – rikosilmoitus kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä

Myös koulukiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Rikosuhripäivystys kehottaa tekemään kiusaamistapauksissakin rikosilmoituksen matalalla kynnyksellä.

Kouluterveyskyselyn mukaan teinityttöjen kiusaamiskokemukset ovat nyt historiallisen yleisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn mukaan yläasteikäisten kiusaamisen ja ahdistuneisuuden kokemukset ovat lisääntyneet.

Koulukiusaaminen voi esimerkiksi olla nimittelyä ja haukkumista, syrjimistä tai jopa lyömistä ja omaisuuden rikkomista.

Koulukiusaaminen ja kiusaaminen yleensä näkyvät Rikosuhripäivystyksen saamissa yhteydenotoissa, kertoo vapaaehtoistyön koordinaattori Jenni Kreivi. Rikosuhripäivystys antaa apua ja tukea erilaisten rikosten uhreille. Yhteyttä ottavat uhrit ovat eri-ikäisiä ja tilanteet ovat moninaisia.

– On pahoinpitelyjä, erilaista haukkumista, uhkailua, levitetään valheellista tietoa, pilkkaavien kuvien ja videoiden jakamista – eli hyvin monipuolisesti kiusaamisteema näkyy palveluissamme, hän sanoo MTV Uutisten haastattelussa.  

Kreivin mukaan Rikosuhripäivystyksessä ei mielellään käytetä sanaa koulukiusaaminen, vaan kuvaavampaa on puhua rikoksista, joita tapahtuu kouluissa.

– Jotkut kokevat, että koulukiusaaminen on vähättelevä termi ja että kiusaaminen olisi asia, joka kuuluisi koulumaailmaan. Meillä puhutaan rikoksista, sillä tyypillisesti kiusaaminen sisältää erilaisia rikoksia, Kreivi perustelee asiaa.

Milloin kiusaaminen onkin rikos?

Sanatkin satuttavat – jos eivät fyysisesti, ainakin henkisellä tasolla. Selvää on, että esimerkiksi nyrkinisku on väkivaltaa, mutta milloin sanallisesta kiusaamisesta tulee väkivaltaa ja peräti rikos?

Koulukiusaaminen sellaisenaan ei löydy rikoslaista, mutta kiusaamisen keinot voivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön, jolloin siitä voi seurata myös rangaistus.

Esimerkkeinä Kreivi mainitsee tilanteet, joissa haukkuminen on rajua ja sanailu muuttuu uhkailuksi.

– Uhkaillaan väkivallalla siten, että se aiheuttaa pelkoa. Tämä voi olla rikosnimikkeeltään laiton uhkaus.

Rikoksen tunnusmerkistö voi täyttyä myös tilanteissa, joissa joitain arkaluontoisia ja yksityisiä tietoja sekä kuva- ja videomateriaaleja jaetaan eteenpäin. Tällöin voidaan puhua esimerkiksi yksityisyyden suojan loukkaamisesta – siitäkin huolimatta, että yksityinen tieto olisi todenmukaista. Yksityisen tiedon levittäminen voi näet aiheuttaa loukatulle kärsimystä tai muuta vahinkoa.

– Esimerkiksi joku nuoren henkilökohtainen tieto hänen sairaudestaan, ja sitä levitetään kaikille. Tällöin voi olla kyseessä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.

– Tai on esimerkiksi tehty joku pilkkaava kuva tai video, johon on vielä lisätty jotain sisältöä pilkkaavassa mielessä. Tällöin kyseessä voi olla kunnianloukkaus, Kreivi jatkaa listaa.

Yksi konkreettinen esimerkki on myös vainoaminen, joka voi myös kiusaamistapauksissa täyttyä.

– Vainoamisella tarkoitetaan toistuvaa yhteydenottoa häiriköintimielessä. Tällöin kohteella on perusteltu syy pelätä yhteydenottajaa. Toistuvuus tuo tässä tapauksessa vainoamisen piirteitä.

Lisäksi kiusaa ja häiriköintiä voi tapahtua uhrin kotona, jolloin kotirauhan rikkominenkin voi tulla kysymykseen.

Rikosilmoituksen tekeminen kannattaa

Missä sitten menee raja? Nyrkkisääntöä on vaikeaa antaa. Rikosuhripäivystys kehottaa olemaan heihin yhteydessä matalalla kynnyksellä. Kun jokin tilanne jättää erityisen ikävän tunteen ja se jää vaivaamaan mieltä, kannattaa vähintäänkin keskustella asiasta – esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen tai muiden vastaavien palveluiden anonyymien chatien kautta.

Lähtökohtaisesti kiusaamistapausten selvittely kannattaa aloittaa vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa. Mutta jos keinot koulussa tai kotona eivät riitä, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä viranomaisiin.

Rikosilmoituksen teko on tänä päivänä helppoa myös kotoa käsin sähköisessä muodossa.

– Jos epäilee rikoksen tapahtuneen, kannattaa tehdä rikosilmoitus, sillä se tekee kiusaamistapaukset ja rikokset näkyväksi.

– Siinä molemmat osapuolet saavat myös tarvittavaa apua poliisin kautta. Voi olla, että tilanne etenee esimerkiksi sovitteluun, jossa saman pöydän äärellä asiaa sovitellaan kasvokkain.

Mikä saa kiusaamaan ja nöyryyttämään muita? Asiantuntijat kertovat, mitä koulukiusaamiselle voi tehdä – katso koko haastattelu, jossa tuodaan MTV Uutisten lukijoidenkin kokemuksia esille

Lue myös:

    Uusimmat