Miksi minua huimaa, kun nousen seisomaan? Tässä syy

Yleisesti ottaen voi sanoa, että huimaus ylös noustessa on harmitonta. Taustalla on yksinkertaisesti ohimenevä ja harmiton verenpaineen lasku. Kun ihminen nousee nopeasti seisomaan, painovoima vetää verta kohti jalkoja, ja jotta verenpaine tasaantuisi, sydämen syke nopeutuu ja verisuonet supistuvat.

Mikäli verenpaine palaa normaaliksi riittävän nopeasti, pyörrytystä ei edes ehdi tuntemaan. Joskus prosessi kuitenkin viivästyy niin, että huono veren virtaus aivoihin aikaansaa muutamia sekunteja kestävän huimauksen tunteen.

Huimausta saattaa tuntea etenkin, jos on maannut paikoillaan pitkään tai kärsii nestehukasta, tyypillisesti siis vaikka liikuntaa harrastaessa tai kipeänä ylös sängystä hoiperrellessa.

Yleensä huimaus kestää tällaisissa tapauksissa vain joitakin sekunteja. Se on normaalia, eikä siitä tarvitse huolestua.

Huimaus pahenee seistessä?

Jos huomaa, että huimaus on sitä pahempaa, mitä kauemmin seisoo, vaiva voi olla hieman mutkikkaampi. Se nimittäin viittaa siihen, ettei laskenut verenpaine palaudukaan normaalille tasolle.

Jos systolinen verenpaine eli yläpaine laskee parin–kolmen minuutin seisomisen jälkeen ainakin 20 elohopeamillimetriä (mmHg), puhutaan ortostaattisesta hypotensiosta. Sillä tarkoitetaan asennon muutokseen eli käytännössä makuulta seisomaan nousemiseen liittyvää matalaa verenpainetta.  

Ortostaattinen hypotensio on lähinnä iäkkäiden ihmisten ongelma. Huimaus voi olla niinkin voimakasta, että ihminen ihan oikeasti kaatuu tai pyörtyy, mistä taas voi seurata erilaisia vammautumisia.

Ortostaattinen hypotensio on yhdistetty myös esimerkiksi diabetekseen ja Parkinsonin tautiin. Eräässä kymmenvuotisessa seurantatutkimuksessa sen havaittiin nostavan kuolleisuutta.

Pitääkö huimauksen takia mennä lääkäriin?

Jos huimaus pahenee seisoessa tai vaivaa aina ylös noustessa, tilannetta on syytä tutkia lääkärin vastaanotolla.

Joskus apua voi saada esimerkiksi verenpainelääkkeiden vaihtamisesta. Toisaalta lääkärissä voidaan poissulkea myös erilaiset sairaudet, kuten Addisonin tauti tai sydämen vajaatoiminta, joihin matala verenpaine joskus liittyy.

Kotikonsteina kannattaa kokeilla asteittaista ylös nousemista: seisomaan käydäänkin vasta istuma-asennon jälkeen. Myös suolan hieman runsaammasta käytöstä tai tukisukista voi olla hyötyä. Tehokkaita lääkkeitä matalaan verenpaineeseen ei oikeastaan ole.

Lääkärin tutkimuksissa voi myös ilmetä, ettei huimaus johdukaan matalasta verenpaineesta vaan esimerkiksi lihasjännityksestä.

Lähteet: Men’s Health, Terveyskirjasto, Sydan.fi

Miten toimia, kun sydänkohtaus yllättää?

Sydänliiton asiantuntijasairaanhoitaja Sami Kaivos kertoo, mitkä ovat sydänsairauksien riskitekijöitä, mistä sydänkohtauksen tunnistaa, mistä se johtuu ja miten kohtauksen hetkellä tulee toimia.