Pidämme lähtökohtaisesti itsellemme tutuista asioista, minkä takia oma peilikuva tuntuu paremmalta, vaikka se onkin käänteinen peilaus kasvoistamme.
Oletko joskus katsellut kuvaa itsestäsi ja ajatellut, ettei se näytä yhtään sinulta, mutta ystäviesi ja perheesi mielestä näytät kuvassa juuri siltä, miltä yleensäkin.
Ilmiölle on hyvin yksinkertainen selitys: peili.
Psykologian laitoksen professori Tara Well Columbian yliopiston Barnard-korkeakoulusta kirjoittaa oman peilikuvan ja muiden näkemän henkilön ristiriidasta Psychology Today -sivustolla.
Kuva, jonka itse näet peilistä, on käänteinen siihen verrattuna, miten muut näkevät sinut kasvokkain. Ystäväsi ja perheesi kokevat ei-käänteisen version sinusta tutumpana, kun taas itse katselet useammin peilistä juuri käänteistä kuvaa.
Lue myös: Näistä merkeistä tiedät sisun kääntyneen sinua vastaan – psykologi varoittaa harhaluulosta
Pidämme siitä, mihin olemme tottuneet
Yksi syy sille, miksi emme pidä itsestämme otetuista valokuvista, on siis se, että kuvat näyttävät kasvomme sellaisesta näkökulmasta, joka ei ole itsellemme tuttu.
Wellin mukaan tutkimukset ovatkin osoittaneet, että useimmat pitävät enemmän kuvista, joissa heidän kasvonsa näkyvät samalla tapaa käänteisenä versiona kuin peilistä katsottaessa. kun taas muut pitävät enemmän samaisesta henkilöstä otetuista kuvista, joissa tämän kasvot näyttäytyvät, kuten he henkilön näkevät.
Ilmiössä on kyse todennäköisesti juurikin alttiina olemisen vaikutukselle, eli pidämme mukavampana ja suosittavampana asioita, joita näemme usein.
Omaa peilikuvaa tuijottelee huomattavasti useammin, kuin itsestään otettuja kuvia. Tällöin peilikuva tuntuu todemmalta itselleen.
Wellin mukaan tällä on väliä, sillä tutkimusten mukaan monikaan ei pidä peilikuvastaan, mutta pitää vielä vähemmän kuvasta, jota ei ole peilin tapaan käännetty.
– Se lisäksi, että tämä on huolestuttavaa, peilikuva voi olla sysäys parannussuunnitelmille, Well selittää.
Wellin mukaan moni harkitsee plastiikkakirurgiaa, koska ei ole sinut peilikuvansa kanssa. Plastiikkakirurgiasta haetaan apua esimerkiksi kasvojen epäsymmetrisyyteen, koska uskotaan, että nämä epätäydellisyydet vaikuttavat siihen kuvaan, minkä muut ihmiset saavat. Ironista tässä on se, että muut ihmiset eivät näe henkilön kasvoja samalla tavoin, kuin tämä itse katsellessaan niitä peilistä.
Lue myös: Aikuistenkin ulkonäköpaineet ovat yleistyneet kulttuurin visualisoiduttua
Mikä avuksi?
Jos omien kuviesi katseleminen tuntuu hankalalta tai suunnittelet kosmeettisia toimenpiteitä kasvoihisi, kannattaa ensiksi tutustua hieman paremmin siihen kuvaan, minkä muut ihmiset näkevät.
Omat kasvot voi tehdä itselleen paremmin tutuksi kuin ne ovat käänteisenä sinulle näyttäytyneet vuosia peilinkin kautta "altistamalla" itseään niille.
Toisen mielestä sinusta otettu kuva saattaa olla ihana ja näyttää "juuri sinulta", mutta itse et tunnista itseäsi.
Wellin mukaan toistuva altistuminen ärsykkeelle helpottaa siitä pitämistä, joten voit hyödyntää alttiina olemista lisätäksesi mieltymystäsi omiin valokuviisi. Tutkimukset osoittavat myös, että lyhyempikestoiset altistukset lisäävät mieltymystä tehokkaammin kuin pitkäkestoiset altistukset.
Oman valokuvan voi laittaa esimerkiksi puhelimen taustakuvaksi tai selailla välillä itsestään otettuja valokuvia, jolloin niistä alkaa todennäköisesti pitää pikku hiljaa enemmän.
Lue myös: Emily näyttää, kuinka helposti videoihin voi muokata vartaloaan
Lue myös: Kuntosalivalmentaja Jenna haukuttiin pystyyn ulkonäkönsä vuoksi – "Jos pystyn treenaamaan, pystyn kyllä auttamaan muitakin"
Katso myös: Huijarisyndroomasta kärsivä ei luota itseensä
7:12
Huomenta Suomen vieraana psykologi Tiina Ekman ja henkilöstöpäällikkö Hilla von Essen.
Lähde: Psychology Today