Miksi Suomi vaatii yhä koronapassia rajoilla? THL:n Salminen: "Kyllä siitä pitäisi luopua"

Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka vaatii yhä koronapassia maahantulijoilta.

Kaikilta Suomeen saapuvilta vaaditaan väliaikaisen tartuntatautilain perusteella todistus täydestä rokotesarjasta, sairastetusta koronataudista tai negatiivisesta testituloksesta.

Käytännössä todistuksia tarkastetaan kuitenkin pistokokein. Jos todistusta ei ole, matkustaja ohjataan pakolliseen koronatestiin.

Lue myös: EU-komissio esittää vuoden jatkoaikaa koronapassin lainsäädännölle

Vieläkin tiukemmat koronatoimet rajoilla koskevat esimerkiksi Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta eli EU- ja Schengen-alueen ulkopuolisista maista saapuvia ulkomaalaisia. He eivät pääse maahan ilman todistusta rokotuksista tai sairastetusta koronataudista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen ihmettelee, miksi Suomi yhä jatkaa koronatoimia rajoilla.

– Oikeastaan puolet EU-maista on jo jättänyt pois kaikki rajatoimet. Tautia on joka puolella, ja kaikki halukkaat on rokotettu. Mikä niiden rajatoimien funktio enää on? Ei sitä oikein helppo ole tunnistaa.

Salmisen mukaan myös Suomen pitäisi luopua koronan vuoksi asetetuista maahantulorajoituksista muiden Pohjoismaiden tavoin.

– Kyllä niistä voisi luopua. Tässähän puututaan perusoikeuksiin, jolloin niiden pitäisi olla välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Siinä mielessä hämmästyttää, että niitä ei ole vielä purettu.

Koronapassit tarkistetaan pistokokein

Koronapassin vaatiminen kaikilta Suomeen saapuvilta perustuu tartuntatautilain väliaikaiseen pykälään, joka on voimassa kesäkuun loppuun asti. Käytännössä kunnat voivat itse määritellä, kuinka laajasti todistuksia tarkistetaan.

Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä ja Helsingin satamassa tarkistetaan pistokokein noin 10-20 prosenttia maahantulijoista, Turussa noin 30-50 prosenttia.

– Kyllä se ihan kohtuullisesti sitoo resursseja erityisesti kunnissa, joissa on rajanylityspaikkoja. Olisi viisasta käyttää nekin resurssit muuhun toimintaan, Salminen sanoo.

Lue myös: Koronapandemian jatkosta on useampi ennuste: Osaksi muita koronaviruksia SARS-CoV-2 liittyy vasta vuosien kuluttua

Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla koronatoimet maksavat noin puoli miljoonaa euroa kuukaudessa ja sitovat noin 40 työntekijää päivässä, kertoo tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Kirsi Valtonen.

Korkeimmillaan lentokenttätoiminnan kustannukset olivat noin puolitoista miljoonaa euroa kuukaudessa.

– Kyllä kai kaikella rahalla nykytilanteessa on merkitystä. Valtiohan näitä pandemiaan liittyviä kustannuksia rahoittaa, että sinänsä tämä ei ole suoranaisesti meiltä pois, Valtonen sanoo.

"Kyllä tämä vähän ristiriitaista on"

Vantaa on ulkoistanut lentokentän koronatoimet, jolloin työntekijät eivät ole pois Vantaan muista terveydenhuollon palveluista. Valtosen mukaan koronatoimista rajoilla voisi silti luopua, sillä niiden merkitys on vähäinen.

– Meillä oli jo ennen pandemiaa tieteellistä näyttöä siitä, että tämän tyyppisellä tarkastustoiminnalla ei pystytä estämään esimerkiksi uusien varianttien saapumista maahan. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tämä toiminta olisi pitänyt lopettaa jo aikaisemmin.

Myös Salmisen mukaan koronapassien vaatiminen rajoilla on tällä hetkellä hyödytöntä.

– Jos ajatellaan, että näillä voitaisiin varianttien tuloa maahan estää, niin kokemus on osoittanut, että ei se näytä onnistuvan.

– Eipä niistä kai suoranaisesta haittaa ole, mutta kyllähän se tietyllä tavalla voi olla jollekin este tavata läheisiään, jos he tulevat kolmansista maista, eivätkä kaikkia kriteerejä täytä – vaikkakaan eivät Suomen kansanterveydelle minkäänlainen riski olisi. Kyllä tämä vähän ristiriitaista on.

Kunnat jatkavat koronapassien tarkastuksia niin kauan kuin tartuntatautilain välikainen pykälä on voimassa. Ulkorajaliikenteen rajoitukset puolestaan jatkuvat näillä näkymin huhtikuun 10. päivään saakka. 

Sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) ei tavoitettu kommentoimaan tartuntatautilain pykäliä.