– Kuinkahan moni tasa-arvovaltuutettu puuttuisi asiaan, jos tytöt jäisivät vuodesta toiseen jälkeen oppimistuloksissa? Tällaiset tulokset eivät anna pojille mahdollisuutta tehdä aitoja valintoja peruskoulun päättyessä.
Tutkija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta on yksi mittavan tutkimuksen tekijöistä. Sitä tehtiin viisi vuotta ja mukana oli 10 000 7-9 luokkien oppilasta ja 14 etelän metropolialueen kuntaa.
Ammattikouluun, mutta mistä syystä
Erot ovat huolestuttavan suuria: tyttöjen lukuaineiden keskiarvo peruskoulun päättyessä on keskimäärin 8,18, pojilla 7,65. Niinpä pojat valitsevat tyttöjä helpommin ammattikoulun. Eihän amiksessa ole mitään vikaa, vaan siinä, miten sen joutuu valitsemaan.
– Kyse ei ole tietenkään tasoeroista ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä. Mutta entä jos koulumenestys jää niin heikoksi, että ei ole edes mahdollisuutta tehdä aitoa valintaa, kysyy Sirkku Kupiainen.
– Eivät pojat ole yhtään sen lahjattomampia kuin tytöt. Nyt on vain kysyttävä, mitä koulussa tehdään, kun pojat eivät saa itsestään irti sitä, mitä koulu haluaa. Motivaatiota ei ole tarpeeksi. Ikäänkuin nykyinen peruskoulu sopisi paremmin tytöille ja tytöt peruskouluun.
Kupiaisen mukaan kouluissa on yhä liikaa "pojat on poikia"-asennetta. Hengaillaan pipo korvilla kännykkä kourassa ja mennään sieltä, mistä aita on matalin. Ja tämä sallitaan pojille.
Stressi parantaa koulumenestystä
– Minä hiukan karsastan tätä uuden opetussuunnitelman "koulussa pitää olla kivaa"-henkeä. Aikuisten vastuulla on tehdä selväksi, että koulu voi olla stressaavaa ja menestymisen eteen on nähtävä vaivaa.
– Eikä tämä tarkoita sitä, että koulussa pitäisi olla kamalaa. Kyllä siellä voi viihtyä, mutta stressin sietäminen parantaa oppimistuloksia. Tämä käy ilmi tutkimuksestamme.
Suomessa koululaitokselle sälytetään opetusohjelman mukaisesti iso kasvatusvastuu, mutta eväät koulunkäyntiin tulevat sentään yhä muulta - kotoa.
Onko koulutus taas periytymässä?
– Jos kotona kannustetaan ja nuoret tajuavat koulutuksen tärkeyden, tämä näkyy tuloksissa. Korrelaatio on selvä, mitä korkeampi on vanhempien koulutustaso, sitä paremmin lapsi menestyy.
Tälläkin asialla on sävynsä. Tasa-arvoisen peruskoulun mallimaassa koulutuksen periytyvyys on lisääntynyt, toteaa tutkija Sirkku Kupiainen.
Vantaan Havukosken yläkoulu oli mukana tutkimuksessa. 9-luokkalaisille on tärkeintä hyvä ilmapiiri.
Koulumenestyksessä auttavat hyvä luokkahenki ja vanhempien patistelu, tuumivat Havukosken yläkoulun 9-luokkalaiset Tino Ojala ja Lumi Lehmuskallio.
Vanhemmat kyttäävät – kaikki hyvin!
– Kyllähän koulu stressaa toisinaan, mutta sen jaksaa, kun meillä on hyvä luokkahenki. Koulu ei tunnu pakkopullalta, tuumivat 9-luokkalaiset Tino Ojala, Isabella Nuorteva ja Lumi Lehmuskallio.
– Nyt täytyy yrittää parhaansa, jotta keskiarvo riittäisi siihen, mitä haluan, kertoo Manisha Podder, joka haaveilee lukiosta Helsingissä.
Miten paljon vanhemmat vahtivat koulunkäyntiä?
– No kyllähän ne, joo... Ei tähän muuta voi sanoa, tokaisee Tino Ojala ja nauraa päälle.
– Välillä ei jaksaisi mitään, mutta vanhemmat patistelee. No, hyvä niin, koska haluan menestyä elämässäni. Välillä täytyy vaan urheilusta tinkiä, että selviäisi kokeista, tunnustaa painia harrastava nuori mies.
Tytöt ovat samoilla linjoilla. Vanhemmat kannustavat ja heitä kuunnellaan, vaikka väsyttäisi. Ysiluokan voi sössiäkin, mutta se ei kannata.