Miksi toinen ymmärtää matikkaa ja toiselle se tuottaa ahdistusta? Suomalaisprofessori: "Sellaista ilmiötä kuin heikko matikkapää ei oikeasti ole"

Heikko matikkapää on taatusti käsite, jonka jokainen tietää ja johon osa myös samaistuu.

Vaikka osa meistä hyödyntää matemaattisia taitoja arjessa, opinnoissa ja työelämässä, joillekin monimutkaiset kaaviot, murtoluvut ja prosenttilaskut aiheuttavat suoranaista ahdistusta, todetaan Oulun yliopiston tiedotteessa.

– Sellaista ilmiötä kuin "heikko matikkapää" ei oikeasti ole, ja tästä leimaavasta käsitteestä pitäisikin päästä eroon, toteaa erityispedagogiikan professori Riikka Mononen.

Oulun yliopistossa pyritään nyt selvittämään matematiikan osaamisen ja oppimisen erityisvaikeutta, dyskalkuliaa, jota esiintyy noin 3–6 prosentilla väestöstä.

Lue myös: Nostavatko laskutehtävät hikikarpaloita otsallesi? Testaa, miten pärjäät MTV:n matikkatestissä!

Dyskalkulia liittyy häiriöihin neurologisissa toiminnoissa

Professori Riikka Monosen mukaan joidenkin oppilaiden heikompaan matemaattiseen osaamiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi heikko opiskelumotivaatio, kielteiset tunteet, työmuistin heikkous, kielellisten taitojen vaikeudet sekä vaikeus käsitellä mielessä numeerista tietoa.

Häiriöiden sellaisissa neurologisissa ja kognitiivisissa toiminnoissa, joita tarvitaan lukumääräisyyden ymmärtämiseen ja käsittelyyn, uskotaan olevan dyskalkulian taustalla.

– Oppilaan muu oppiminen ja osaaminen, esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden tai biologian oppiaineessa, voi olla hyvää tai erinomaista, ja vaikeuksia esiintyy ainoastaan matematiikassa, Mononen sanoo.

Mononen johtaa matematiikka-ahdistusta tutkivaa iFeelMath-hanketta, jossa tutkitaan sitä, milloin, miten ja miksi matematiikka-ahdistus kehittyy alakouluvuosien aikana.

Lue myös: Mitä eroa on kuutiolla ja särmiöllä, ja mikä ihme on lieriö? Testaa, montako vastausta saat oikein MTV:n geometrian kokeessa

Miten matematiikka-ahdistusta voitaisiin lieventää?

Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on etsiä keinoja, joilla oppilaiden kokemaa matematiikka-ahdistusta voitaisiin lieventää. 

Tutkimus mittaa myös fysiologisia muutoksia oppilaissa matematiikan oppimisen aikana. Ahdistusta pystytään mittaamaan muun muassa kasvojen ilmeistä sekä kansankielisesti "tuskanhiestä". 

– Tietoa siitä, millä keinoin opettajat pystyisivät auttamaan oppilaita, jotka kokevat matematiikka-ahdistusta, on vielä verrattain vähän. Kehitämme ja testaamme harjoitusohjelmia, joilla pyritään vähentämään matematiikka-ahdistusta ja parantamaan matematiikan osaamista, Mononen kertoo.

Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen noin 400 neljännen luokan oppilasta tulevat Vaasan seudun kouluista, ja heitä seurataan kuudennelle luokalle asti. Toisessa vaiheessa oppilaita osallistuu eri puolilta Suomea.

Lue myös: Opiskele fiksusti: Nappaa paremmat vinkit tauottoman pänttäyksen tilalle – "Tulee tehtyä usein järkyttävän paljon turhaa työtä"

Lue myös: Tutkijat muistuttavat vanhempia päiväunien tarpeellisuudesta: Tässä vaiheessa lapsi lakkaa tarvitsemasta nokosiaan

Katso myös: Muistisääntö kertoo, minkä ikäinen lapsi on milläkin luokalla

Lue uusimmat lifestyle-jutut!

Lähde: Oulun yliopisto