Espoon viranhaltijat lähtivät kaupungintalolta evakkoon yli kymmenen vuotta sitten. Kaupunki on halunnut purkaa rakennuksen jo pitkään, mutta se on epäonnistunut lukuisten valitusten vuoksi. Espoon keskuksen kehittäminen odottaa, että kaupungintalon kohtalolle saataisiin sinetti.
Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo kutsuu kaupungintaloa virastopalatsiksi, josta aika on ajanut ohi. Aikanaan Espoon kaupungin koko hallintohenkilöstö istui kaupungintalossa. Nykyään kaupunki suosii tiloja, joihin mahtuu muitakin kuin viranhaltijoita.
– Tämä olisi juuri se idea. Sellaisia joista kuntalaiset saisivat arkipäivään liittyviä palveluita, ovat ne sitten kaupallisia tai kaupungin järjestämiä, Isotalo sanoo.
Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo.
Kaupungintalon säilyttämistä vaativa Pro Espoo ry pitää kaupungintaloa merkittävänä rakennusperintönä.
– Ymmärrän, että rakennus muistuttaa historiasta, mutta itse rakennus ei ole ollut merkittävä osa historiaa, vaan ne toiminnot jotka täällä ovat olleet, teknisen toimen johtaja Olli Isotalo toteaa.
Lue myös: MTV lukittujen ovien takana: Helsinki hylkäsi kokonaisen sairaalaan ja jätti tyhjilleen 26 kerrosta, jotka kumisevat aavemaista tyhjyyttä – vain tutkimuslamput ja lankapuhelin jäivät
Rakennus hidastaa alueen kehittämistä
Espoon kaupungintalosta on meneillään kolmas valituskierros. Kaupungintaloa on haluttu suojella asemakaavan valmistumisen ja kaupunginvaltuuston tekemän purkupäätöksen yhteydessä.
Nyt Uudenmaan ely-keskus pohtii, pitäisikö rakennus kuitenkin suojella. Isotalon mukaan päätöksiä odotetaan kevään aikana. Mikäli taloa ei suojella, iskee kaivurinkauha maahan ja koko Espoon keskuksen kehittäminen voi alkaa toden teolla.
– Sehän tässä oikeastaan on harmillisin puoli, että meillä koko Espoon keskuksen kehittäminen etenee ja me haluaisimme kaupungintalon nurkan mukaan kehittämiseen, Isotalo sanoo.
Korjaus maksaa enemmän kuin uusi
Kaupungintalon ylläpito vie vuodessa noin 100 000 euroa espoolaisten veronmaksajien kukkarosta. Kymmenessä vuodessa rahaa on siis palanut noin miljoona euroa.
– Rakennusta ei voi päästää kylmäksi, jotta se ei luhistuisi itsestään, Isotalo sanoo.
Espoo ei halua peruskorjata kaupungintaloa, sillä samalla rahalla saa vanhan rakennuksen purettua ja uuden tilalle. Isotalo sanoo, että purkaminen maksaa miljoonan. Kaupungintalon kortteliin suunnitellaan asuinrakennuksia, joihin mahtuu noin 1 000 ihmistä.
Onko pelkona, ettei Espooseen jää merkittäviä 1970-luvun rakennuksia, jos kaupungintalo puretaan?
– Kyllä näitä 1970-luvun rakennuksia on, mutta meille tärkeintä se, että meillä on rakennuksia joita kuntalaiset voivat käyttää ja jotka ovat tarkoituksen mukaisia. Tämä talo sei sellainen ole, sanoo Olli Isotalo.