Suomessa puretaan nyt vauhdilla jopa 1990-luvulla rakennettuja kiinteistöjä. Rakennusten purkutahti on liki kaksinkertaistunut runsaassa kymmenessä vuodessa.
Yksi viimeisimmistä purkutuomiota odottavista kohteista on Juuassa sijaitseva modernimpaa arkkitehtuuria edustava Kolinportti.
Kiinteistö Oy Kolinportin hallituksen puheenjohtaja Jani Pakarinen kertoo, että rakennukselle on haettu purkulupaa, koska sen kunnostaminen vaatisi lähes neljän miljoonan euron remontin.
– Lämmitysjärjestelmät, epäkäytännölliset tilat, kuluneet pinnat, julkisivu, piha, valaistukset. Käytännössä kaikki on 35 vuotta vanhaa, Pakarinen luettelee remontin tarpeita.
Purkutuomioita jo 1990-luvun rakennuksille
Rakennusten purkutahti on liki kaksinkertaistunut runsaassa kymmenessä vuodessa.
Vuonna 2012 Suomessa purettiin vajaat 4 000 rakennusta, kun viime vuonna määrä kohosi jo lähelle 8 000:ta.
Rakennusten purkutahti on liki kaksinkertaistunut runsaassa kymmenessä vuodessa
– Purku-uhka tulee yleensä siinä 30–50-vuoden ikäisille rakennuksille. Eli puhutaan jopa 80–90-lukujen rakennuksista, joita tällä hetkellä puretaan, Hämeen Ely-keskuksen erityisasiantuntija Reetta Nousiainen sanoo.
– Mutta toisaalta minkään aikakauden rakennukset eivät ole suojassa. Kyllä meillä Suomessa puretaan ennen sotiakin rakennettuja kohteita, joita on enää jäljellä alle 10 prosenttia meidän rakennuskannasta, Nousiainen jatkaa.
Kaavamuutos vireillä
Lappeenrannan Joutsenossa sijaitseva Tiurun sairaalarakennus on ollut jo pitkään ilkivallan kohteena.
Vuonna 1939 valmistuneesta funkkisrakennuksesta on katkaistu lämmöt, sähköt ja vedet jo kymmenisen vuotta sitten.
– Sen kokoisen rakennuksen ylläpito olisi maksanut vuodessa useita satoja tuhansia. Kaavamuutoksen tavoitteena on poistaa rakennuksen suojelumerkintä, joka mahdollistaa rakennuksen purkamisen kokonaan tai osittain, Kiinteistö Oy Seniori-Saimaan toimitusjohtaja Katri Tolvanen sanoo.
Tolvanen painottaa, että päätöstä mahdollisesta purkamisesta ei olla vielä tehty.
"Kyse jo kertakäyttökulttuurista"
Asiantuntijoiden mukaan rakennuksia on jätetty jopa heitteille vuosien ajaksi, jotta purkulupa irtoaisi helpommin.
– On sellaista tarkoituksellista heitteillejättöä ja olosuhteiden seurauksista johtuvaa huonoa kuntoa. Kun rakennus jää tyhjilleen, niin halukkuus kunnostukseen voi laskea ja voi olla hankalaa saada korjauskunnostuksiin rahoituksista, Museoviraston osastonjohtaja Ulla Salmela toteaa.
Myös Nousiaisen mukaan heitteillejättöä valitettavasti tapahtuu.
– Kyllähän meidän pitäisi opetella kantamaan vastuuta meidän kiinteistöistä ja pitämään niistä paremmin huolta.
– Purkaminen koetaan helpoksi toimintatavaksi ja nähdään uusi parempana ratkaisuna. Samalla unohdetaan, että ei se uusikaan pysy uutena kauaa. Kyse on jo kertakäyttökulttuurista kun ajattelee, että rakennukset voivat kunnossapidettyinä kestää satoja vuosia, Nousiainen harmittelee.
Tulevaisuudessa yhä useampi julkinen rakennus muuttuu tarpeettomaksi. Kunnantalojen jälkeen sote-uudistus tyhjentää kunnista vanhoja terveyskeskuksia.