Milloin hapenpuute pyyhkäisee elämän maapallolta? Simulaatio vastasi

AOP magma, laava, tulivuori
Tutkimuksen mukaan kasvien hapentuotannon ohella myös maapallon kuoren ja vaipan pitkäaikaisella vuorovaikutuksella on vaikutusta ilmakehän happipitoisuuteen.
Julkaistu 08.03.2021 06:29
Toimittajan kuva

Jari Heikkilä

jari.heikkila@mtv.fi

Kaikella on alkunsa – ja loppunsa. Maapallokaan ei kykene ylläpitämään elämää äärettömän kauan.

Nature Geosciencessä julkaistun tutkimuksen mukaan maapallon ilmakehän happipitoisuus kestää vielä noin miljardin vuoden ajan.

Tutkimuksesta kertoo Space-sivusto. Auringon ikääntyessä se alkaa hehkua kirkkaammin ja Maahan kohdistuu tällöin enemmän auringon energiaa. Tämän seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus alkaa hiljalleen laskea. Hiilidioksidipitoisuuden laskiessa kasvien yhteyttäminen alkaa vähentyä ja osa kasveista saattaa kuolla. Tällöin myös hapen tuotanto vähenee.

Lue myös: Tutkimus: Maapallon joukkotuhot esiintyvät tietyn kaavan mukaan – seuraavan tuomiopäivän ajankohdasta arvio

0:57img

Katso video: Dinosaurukset voisivat elää yhä ilman sukupuuton aiheuttanutta asteroidin törmäystä.

Japanilaiset ja Yhdysvaltalaiset tutkijat laativat kaksi erilaista simulaatiota, jotka osoittivat, että maapallon happipitoisuus alkaa laskea dramaattisesti reilun miljardin vuoden päästä. Samaan aikaan Auringon paahde vain tehostuu.

Tutkimuksen mukaan myös maapallon kalliokuoren ja vaipan pitkäaikaisella vuorovaikutuksella ja tätä kautta kallioperän mineraalikoostumuksella sekä tulivuorista purkautuvilla kaasuilla on merkittävä osansa siinä, miten pitkään ilmakehä pysyy happipitoisena.

Tuoreimmat aiheesta

Tutkimustulokset