Kielen oppiminen ja yhteiskuntaan sopeutuminen vievät aikaa, mutta opetus- ja kulttuuriministeriössä ollaan sitä mieltä, että nykymallissa siihen menee liian pitkään.
Maahanmuuttajan matka koulutuspolun alusta loppuun voi kestää jopa kymmenen vuotta. Nyt tämän polun kulkemiseen käytettyä aikaa halutaan lyhentää.
Opetus- ja kulttuuriministerin asettama työryhmä esittää väliraportissaan 56 toimenpidettä, joilla maahanmuuttajien integroituminen osaksi yhteiskuntaa nopeutuisi. Mitä nopeammin maahanmuuttaja saa työpaikan, sitä parempi kaikille.
– Nykysysteemi olettaa, että kaikki aikuiset maahanmuuttajat osaavat lukea ja kirjoittaa, mutta tämä ei ole enää totta, sanoo johtaja Kirsi Kangaspunta opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Taustat erilaiset
Suomeen tulee maahanmuuttajia, joilla on hyvin erilaiset taustat koulutuksen ja osaamisen suhteen. Siksi samanlainen koulutuspolku ei voi sopia kaikille.
Nykymallissa paljon aikaa tuhraantuu odotteluun, kun maahanmuuttaja jonottaa ensin kielikoulutukseen ja kotoutukseen ja sen jälkeen valmistavaan ammatilliseen koulutukseen ja taas tutkintoon johtavaan koulutukseen. Odotusajat kotoutus- ja koulutusjaksojen välissä ovat pitkiä. Yksi vuosi on tavallinen jonotusaika.
Hitauden lisäksi nykysysteemissä maahanmuuttajia ohjataan vääriin koulutuksiin. Johtaja Kirsi Kangaspunta mainitsee esimerkkinä lääkärin, joka ohjataan perushoitajaopintoihin.
Opetusministerin asettaman työryhmän lukuisat toimenpide-ehdotukset tähtäävät yhteen päämäärään: nopeaan työelämään siirtymiseen.
– Jos kotouttamisessa epäonnistumme, se vasta kallista on, tiivistää opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Kotoutusta ja koulutusta eli koulutuspolkua yritetään nyt uudistaa niin, että kotoutuminen kävisi jouhevasti tarvittavien opintojen rinnalla.
– Mielestäni olisi tärkeää, että poluissa yhdistyisivät opiskelu, työn tekeminen ja kieliopinnot, sanoo ministeri Grahn-Laasonen.
Opettaja on kotouttaja
Vantaalla Mikkolan koulussa on 820 1.-9.-luokkien oppilasta, heistä 20 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Mikkolan maahanmuuttajat aloittavat valmistavassa opetuksessa, josta integroidutaan vähin erin tavalliseen yleisopetukseen.
Ministeri Grahn-Laasonen tutustui Mikkolan koulun valmistavaan opetukseen Vantaalla.
Tänään luokassa oli lapsia ja nuoria, joista muutamat olivat olleet koulussa seitsemän päivää, toiset lukuvuoden alusta asti. Heitä kaikkia opetetaan rinnan, jokaista kielitaitonsa mukaan.
– Opettaminen on vaikeaa, mutta hyvin antoisaa. Tässä luokassa ei ole motivaatio-ongelmia, kertoo Mikkolan koulun valmistavan opetuksen opettaja Karoliina Mutanen.
Valmistavassa opetuksessa opettaja tekee paljon muutakin kuin opettaa. Opettaja on myös kotouttaja.
– Koulu on ensimmäinen instituutio, johon lapset ja perheet törmäävät. Siksi tulee hoidettua heidän kanssaan aika paljon muitakin asioita kuin näitä kouluasioita, sanoo opettaja Karoliina Mutanen.