Huippu-urheilun muutostyöryhmän loppuraportti on saanut paljon kritiikkiä. Esimerkiksi Apu-lehti kirjoitti viime viikolla, että kyseessä on kallis kupla ja nollatutkimus.
Miten kommentoit, opetusministeriön ylitarkastaja Hannu Tolonen?
- Loppuraportti kattaa yhden osan huippu-urheilun kokonaisuudesta. Tällä hetkellä meille ovat tärkeämpiä ne toimenpiteet, joita Suomen olympiakomitea on tehnyt. Kuten kesäkuussa perustettu olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö.
Muutostyöryhmän työ maksoi noin 2,6 miljoonaa euroa. Oltiinko rahalle saatuun vastineeseen tyytyväisiä?
- Kaikilta osilta ei saatu sitä mitä haluttiin. Huippu-urheilun yhteiskunnallisen aseman määrittely, kokonaisuuden hahmottaminen ja toimenpiteiden löytäminen nykytilan kartoituksen kautta jäivät vähän vaillinaisiksi. Loppupäätelmissään ryhmä päätyi siihen, että tähän peliin tarvittaisiin lisää rahaa. Kysymys oli ensisijaisesti siitä, että nykyiset resurssit pitäisi kohdentaa uudelleen, jotta huippu-urheilu saataisiin toimimaan entistä paremmin.
Ryhmän jäsenten on arvioitu saaneen lähes 10 000 euron kuukausipalkkaa autoedulla. Miten nämä määräytyivät?
- Minulla on sellainen käsitys, että palkkaus oli olympiakomitean operatiivisen johdon ja valittujen välinen asia. Tietojeni mukaan vaihteluväli oli suurempi kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, ja palkat olivat 7 500-9 000 euroa rahapalkkana. Silloiselta kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinilta tuli tiukka määräys, että ministeripalkkoja asiantuntijoiden palkat eivät saa ylittää. Olympiakomitea rahoitti autoedun.
Miksi huippu-urheilun muutostyötä lähdettiin teettämään tällaisena palkkatyönä?
- Ajateltiin, että annettaisiin työrauha asiantuntijaryhmälle. Monen ajatus osin meillä ministeriössäkin oli, että siitä olisi tullut laaja-alaisempi ryhmä toimijoita yhteiskunnan eri osa-alueilta. Olympiakomitean hallitus päätyi viiteen valmennuksen asiantuntijaan. Keskusteluyhteys olympiakomitean kanssa ei ollut paras mahdollinen siinä tilanteessa, kun linjauksia tehtiin. Oli kuitenkin päädytty siihen, että autonominen järjestö tekee valinnat itse.
Aineiston dokumentoinnissa puutteita
Humu teetti työhönsä vajaat 90 urheilijahaastattelua, joista osan tekivät urheilijoiden managerit. Aineiston dokumentoinnissa on ollut puutteita ja niistä maksettiin Apu-lehden mukaan 1000 euroa kappaleelta. Kenen vastuulla ryhmän toimintatapojen seuranta ja kontrollointi oli?
- Toimintatapojen osalta oli sellainen linjaus, että pitää olla luottamus, että järjestöt tekevät niin kuin on sovittu. Meillä ei ole kokonaistietoa siitä, keitä on haastateltu, koska haastattelut olivat luottamuksellisia. Urheilijoiden kohtaamismateriaalista luvattiin tehdä analyysi, mutta sellaista materiaalia me emme ole saaneet. Humun lopputulemassa ei näy, millä tavoin urheilukulttuuri on kansainvälisesti ja kansallisesti muuttumassa. Me halusimme, että selvitettäisiin laajemmin elämänkulkua urheilijoiden osalta ja sen johdosta käynnistimme Nuorisotutkimusseuran kanssa oman Epätavallisia elämänpolkuja -selvitystyön.
Mikä on sen työn budjetti?
- Reilut 200 000 euroa. Loppuraportti on odotettavissa ensi vuoden lopulla.