Hyvälaatuiset, viattomat oireet työllistävät lääkäreitä. Lääkäriin tullaan herkästi silmällä havaittavien oireiden, kuten ihomuutosten vuoksi.
"Pelkään aina pahinta, kun päähän koskee, vatsaa polttelee tai vartalolta löytyy kummallinen luomi. Joudun helposti lähes paniikin valtaan, ja alan googlailla netistä tietoa. Saatan mennä niin pitkälle, että luen vaikeita lääketieteellisiä tutkimuksia sanakirjan avulla.
Varaan luonnollisesti heti lääkärin. En yleislääkäriä, vaan pätevän asialle omistautuneen erikoislääkärin. Tässäkin kohtaa kartoitan, kuka olisi hyvä lääkäri juuri tähän asiaan. Luulen, että tähän hysteriaan vaikuttaa se, että olen kahden pienen lapsen äiti. Olisi aivan järkyttävää, jos sairastuisin vakavasti. Tarkkailen itseäni ja terveyttäni lähes alati." – Nainen, 35
Oliko tämä luomi tässä eilen? Mikä tämä patti on? Onko minulla nyt syöpä?
Myös hyvälaatuiset, viattomat oireet työllistävät lääkäreitä. Naiset lähtevät miehiä herkemmin lääkäriin vaivojensa kanssa, myöntää Jaakko Halonen, yleislääketieteen erikoislääkäri.
– Tuntuu, että miehetkin ovat usein huolissaan asioista, jotka osoittautuvat aika vähäpätöisiksi terveyden kannalta. Enemmän varmasti naiset kuin miehet, Halonen sanoo.
Kaikenlaiset oireet ja oman kehon löydökset huolettavat. Halosen mukaan lääkäriin tullaan herkästi silmällä havaittavien oireiden, kuten ihomuutosten vuoksi.
– Tähän vaikuttaa varmasti sekin, mistä kulloinkin puhutaan, ja mikä on julkisuudessa. Jos (mediassa) puhutaan vakavammasta sairaudesta, jossa on tietyntyyppisiä oireita, herkästi sentyyppisiin asioihin alkaa kiinnittää huomiota, Halonen kuvaa.
”Pari luomea häiritsi elämääni: ne sijaitsivat juuri sellaisissa kohdissa, joihin vaatteet koko ajan hankaavat. Huolissani ajattelin jo kaikenlaisia syöpiä ja muita, joita ärsyyntynyt luomi varmasti kohta kehittäisi. Lääkärissä yllätyin: luomet eivät olleet perinteisiä luomia, vaan rasvaluomia, joista ei ole haittaa. Lääkäri poisti ne silti elämääni haittaamasta.” – Nainen, 29
– Lähtökohtaisestihan on näin, että jos on huolestunut omasta luomestaan, lääkärin vastaanotolla voidaan hyvin suurella todennäköisyydellä sanoa ihan silmämääräisesti, onko luomi viaton vai ei, Halonen kuvaa.
– Diagnoosi on varma vasta siinä vaiheessa, kun luomi on otettu pois ja patologi on sen tutkinut. Olen poistanut lukuisia luomia, jotka mielestäni ovat suurella todennäköisyydellä olleet täysin hyvänlaatuisia, mutta ne halutaan sen takia pois, että ne huolestuttavat.
Myös elämään normaalisti kuuluvat asiat voivat olla huolenaiheita. Jos mieli on yhtäkkiä apea tai väsymys valtaa mielen, lääkäristä haetaan selitystä. Mielialojen vaihtelu kuuluu elämään.
– Pelätään, että väsymys liittyy johonkin pahanlaatuiseen. Että jokin prosessi sisällä jäytää, ja siksi on vähän väsyneempi olo, Halonen sanoo.
”Rintalastani ja koko yläkroppani oli ollut jo tovin aikaa todella kipeä ja arka. Suihkuun mennessäni tunsin kainalossani patin. Sehän meni sitten siihen, että paniikissa tunnustelin ja tunnustelin lisää, jolloin patti tuntui suuremmalta, näkyvämmältä ja kainalo ärtyi. Myönnän, että siinä hetkessä päässä raksutti syövät sun muut, vaikka yritin järkeillä ja rauhoitella itseäni. Toisaalta tupakoin, ja totta kai siinä iski paniikki siitäkin: olenko nyt syypää siihen, että olen sairastunut, onko se syöpää?
Soitin muistaakseni äidilleni ja itkin. Koska muutoinkin olo oli kuumeinen ja hutera, varasin seuraavana päivänä ajan lääkärille. Lääkärissä toin ujosti esiin muiden oireilujen ohella, että onkohan kainalossani jokin patti. Hän kokeili kerran, ja sanoi ei. Jälkeenpäin vähän nolotti.” Nainen, 28
Niin pientä oiretta ei ole, ettei siitä voisi huolestua – kuten monet tietävät. Jos olo muuttuu yhtäkkiä ja esimerkiksi maha on kipeä monta päivää, lääkäriin voi ja saa mennä. Haittaa siitä ei ainakaan ole.
– (Lääkäriin voi mennä) jos ei itse keksi hyvää selitystä, joka voisi selittää vatsaoireilun ja olla aivan viaton, kuten ruokailutapojen tai elämäntilanteen muutos. Varsinkin, jos oire on etenevä, eli sellainen, joka voimistuu, Halonen kuvaa.
– Jos oire on sellainen, jota kestää seurata, niin muutaman päivän jälkeen voi pyytää kannanottoa siihen. Tosiasiahan on, että vaikka vakavat sairaudet ovat harvinaisempia, toki ne mahdollisia ovat.
Vaikka oire osoittautuisi hyvänlaatuiseksi asiaksi, lääkärissä voi käydä keskustelua ja kysyä neuvoja sekä lisätietoja.
”Löysin toisesta rinnasta kummallisen patin muutama vuosi sitten, se säikäytti heti. Suvussani on paljon syöpää, isäni sairasti sen ja moni läheinen on siihen kuollutkin. Pari viikkoa taisi mennä murehtien, kunnes varasin gynelle ajan ja kävin pattia näyttämässä. Toivoin, että saisin käynnillä mielenrauhan, mutta sainkin vain huolestuneita katseita ja pelottelua. Sain sitten uuden ajan ultraan, jossa patti tutkittiin.
Pari viikkoa jouduin murehtimaan ja miettimään että onko oikeasti jotain nyt vialla. Onneksi ultrassa patti osoittautui vaarattomaksi, mutta totta kai se säikäytti.” – Nainen, 24
Entä vuositarkastus? Pitääkö joka vuosi käydä tutkituttamassa, että kaikki on hyvin? Halosen mukaan ei, jos ihminen on perusterve alle 50-vuotias.
– Jos ei ole riskitekijöitä tiedossa, ei välttämättä tarvitse. On eri asia, jos on hyvin kuormittavassa työssä. Silloin voi olla syytä tutkiskella työhön liittyviä kuormitustekijöitä ja siinä valossa terveydellistä tilaa. Tai jos on tiedossa olevia muita riskitekijöitä, kuten suvussa kulkeva sairaus, joka voisi nuorella iällä iskeä. Nämä ovat poikkeuksia.