Lääkäri ihmettelee Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa sairaalan päivystyksessä kokemaansa töykeää palvelua. Päänsäryn vuoksi sairaalaan hakeutunut lääkäri kirjoittaa ihmettelevänsä potilaiden kohtelua hoitajien taholta sekä tunteneensa turvattomuutta ja arvottomuutta.
Lääkäri kertoo hakeutuneensa sunnuntaina illalla helsinkiläisen sairaalan päivystykseen jo kaksi päivää jatkuneen kovan päänsäryn vuoksi.
– Koska ennenkokemattoman kova päänsärky ei riittänyt sisätautipäivystykseen pääsyyn, kerroin hoitajalle olevani röntgenlääkäri, ja että olin puhunut neurologin kanssa päänsärystäni. Hänen mielestään aivoverenvuoto tulisi poissulkea. Näillä uusilla tiedoilla hoitaja päätti kirjata minut sisätautien päivystykseen tulosyyllä ”kuume ja päänsärky”.
Lääkärin mukaan sisätautien päivystyksessä kukaan hoitajista ei tullut tervehtimään, esittäytymään eikä tarkistamaan tulosyytä. Lisäpeittoa pyytäessä oli nuori hoitaja ojentanut sen silmiin katsomatta.
– Sermin takana viereisellä sängyllä makasi vanha huonokuntoinen nainen, joka hiljaisella äänellä valitti kylmyyttä, janoa ja pissahätää. Kun tätä oli jatkunut yli 20 minuuttia, ajattelin hänen kohta kastelevan sänkynsä.
Lääkäri lähti etsimään hoitajaa, joita hän kirjoittaa löytäneensä neljä istumassa ringissä viereisessä huoneessa. Kerrottuaan naapurisängyn rouvan ahdingosta, oli vastaus ollut töykeä.
– Vanhempi hoitaja ryntäsi pystyyn ja lähes huusi: ”Älä tule meitä tänne ohjeistamaan! Me hoidetaan se rouva! Sen takia siinä on se sermikin. Ja sinun pitäisi olla terveyskeskuspäivystyksen puolella!”
Lääkäri sanoo olleensa tilanteessa järkyttynyt ja ihmeissään.
– Sanoin, että käsittääkseni olen täällä, että aivoverenvuoto poissuljettaisiin. Siitä hoitajat eivät olleet kuulleet mitään. Päädyin Meilahden sairaalaan viruksen aiheuttaman aivokalvontulehduksen hoitoon.
Lääkäri kirjoittaa perusterveenä keski-ikäisenä tunteneensa turvattomuutta ja arvottomuutta. Hän myös pohtii, miltä mahtaa tuntua monisairaasta puolustuskyvyttömästä vanhuksesta.
– Missä olivat sinä iltana empatia, inhimillisyys ja ihmisenä ihmiselle oleminen? Toivottavasti vain hetkellisesti kadoksissa.
