Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pitävät jälleen katsauksen Suomen koronavirustilanteesta.
Infotilaisuudessa käsitellään rokotustilannetta sekä koronavirustilanteen epidemiologista arviota Suomessa ja kansainvälisesti. Lisäksi kuullaan viimeisimmät tiedot virusvarianteista.
Tilaisuudessa ovat mukana Liisa-Maria Voipio-Pulkki sekä ylilääkäri Otto Helve ja johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra THL:stä.
Lisäksi kysymyksiin vastaamassa ovat osastopäällikkö Satu Koskela ja osastopäällikkö Taneli Puumalainen STM:stä sekä THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
MTV Uutiset Live näyttää infotilaisuuden suorana kello 10 alkaen ja seuraa tilaisuuden keskeisintä antia tähän artikkeliin hetki hetkeltä.
11.06: Suora lähetys ja seuranta on päättynyt.
11.02: Paljonko rokotustahti on kiinni rokottajapulasta?
– Vaikea kysymys, koska kunnat järjestävät rokotukset. Osassa kunnista tilanne voi olla parempi kuin toisissa.
– Täytyy huomioida, että julkisella sektorilla on influenssarokotukset menossa, kun näitä saadaan päätökseen, rokottajia vapautuu. Kunnissa on paras tilanne siitä, millainen vajaus on, Kontio vastaa.
10.52: Median kysymyksiin: Ministeri Kiuru kehotti tehostamaan rokotuksia. Mikä on THL:n ja STM:n näkemys, onko nyt kiire?
– Millä on sairaalahoidollisesti kiire, on 60+ vuotiailla ja lääketieteelliseen riskiryhmiin kuuluvia. Meillä on ihan kohta lähes miljoona heitä joilla on yli 5 kuukautta toisesta annoksesta. Heille pitäisi kolmas annos saada. Kaikissa ikäryhmissä olisi tärkeää hakea ensimmäisiä annoksia. Ensimmäisen teho tulee täytenä noin kolmen viikon kuluttua. Nyt olisi viime hetket hakea ennen kuin omikron valtaa tilaa. Alle 60-vuotiaiden osalta, tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että vakavan taudin uhka olisi kasvanut. Vanhempien ikäryhmien olisi tärkeää saada lisävahvistusta, vastaa THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
– Rokotusstrategian mukaan tavoittena on pyrkiä hillitsemään vaikeaa deltaviruksen aiheuttamaa epidemiaa. Rokotuksilla pyritään siihen, että vähennetään tautitapauksia. Pyritään pitämään yhteiskuntaa auki. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme nopeutta tähän kolmansien rokotteiden antamiseen. Maksiminopeus olisi noin 500 000 annosta viikossa julkisella puolella. Yksityinen on ilmoittanut, että he voisivat antaa noin 100 000 tähän päälle. Terveyspalvelujärjestelmällä olisi mahdollisuus antaa rokotteita enemmän. Työterveyshuolto pyritään ottamaan mukaan ja rokottajia pyritään saamaan järjestöpuolelta, eläkkeellä olevia kysytään mukaan ja puolustusvoimien käytöstä on keskusteltu. Toinen asia on omikronvariantti. Euroopan tautivirasto katsoo että kolmansien annosten antaminen on erittäin kiireellistä, jolla pyritään suojaamaan väestöä omikronepidemialta, STM:n Taneli Puumalainen jatkaa.
10.49: Suomessa vahvistettu sekvensoinnilla 34 omikrontapausta. Yhtään tapausta ei ole löydetty satunnaisotoksella. Laajaa yhteisöleviämistä ei ole havaittu, mutta tämän arvellaan muuttuvan lähiviikkoina.
10.46: S-geenideleetion tunnistava PRC-testi antaa viitteitä, että tulosten osuus on kasvanut Hus-alueella.
– Tämän perusteella arvioimme, että omikronin osuus on meillä kasvussa.
Muualla Suomessa nousuhavaintoa ei ole tehty.
10.45: Tuoreen englantilaistutkimuksen mukaan kahden rokoteannoksen jälkeen suojaavat vasta-aineet ovat laskeneet, mutta kolmannen annoksen jälkeen teho saatiin parannetuksi myös omikronia vastaan.
10.43: Etelä-Afrikasta saatu ensimmäisiä raportteja variantin aiheuttamasta taudinkuvasta. Niitä ei voi kuitenkaan suoraan yleistää Eurooppaan, koska kyse on ollut nuorista potilaista.
10.41: Omikron on helpommin leviävä, tämän hetken arvion mukaan variantin R-luku on 3–4, eli se on kolme kerta tartuttavampi kuin delta.
Kolmesti rokotetuilla suoja omikronia vastaan on parempi. Kaksi rokotetta antaa suojaa vakavaa tautia vastaan.
10.38: Paljon asioita muunnoksesta on selvinnyt, mutta edelleen on epävarmuuksia.
Omikron on levinnyt hyvin nopeasti, yli 70 maata on raportoinut löydöksestä. Alussa suurin osa liittyi matkailuun, etenkin Saharan eteläpuolesen Afrikan maihin.
EU:ssa useassa maassa on raportoitu leviämistä maan sisällä, mukaan lukien Suomessa.
10.38: Carita Savolainen-Kopra kertoo nyt omikronmuunnoksesta.
10.34: Tartuntapaine on koko väestössä suuri. Omikron lisää epävarmuutta, kunnes tieto karttuu.
– Kaikkien meidän tulee noudattaa huolellisuutta. Tutut keinot, joita en tässä nyt toista, koskevat kaikkia, myös niitä, joilla on hyvä rokotussuoja. Jotta suojelee itseään ja muita epävarmassa ja arvaamattomassa tilanteessa.
10.32: Perusterveydenhuollon paine on kokonaisuutena varsin suuri. Erikoissairaanhoidon kuormitus on pysynyt melko samana, kuitenkin lievä kasvutrendi. Alueellista vaihtelua on, viime aikoina on korostunut suhteessa suurimpana Tampereen yliopistosairaalan erityisvastuualueella ja Kuopion yliopistosairaalan, joka käsittää Keski-Suomen sairaanhoitopiriin.
Tehohoidon kuormitus ei ole kasvanut.
10.31: Epidemian kasvu painottuu alle 60-vuotiaisiin, joilla on paljon kontakteja ja aktiivinen elämäntyyli.
10.30: Yli 70-vuotiaat käsittävät valtaosan 30 vuorokauden sisällä koronapositiivisesta tuloksesta menehtyneistä.
10.28: Johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki pitää seuraavan osuuden.
10.26: Sairaalahoidon kuormitus ei ole kasvanut suhteessa tartuntojen kasvuun.
Opetushallitus on päivittänyt ohjeistustaan joulun juhlintaan.
– Harkitaan tarkkaan, minkä tyyppisiä riskejä halutaan ottaa, ylilääkäri Otto Helve sanoo.
10.24: Ei-rokotusten piirissä olevien lasten piirissä koronan ilmaantuvuus on korkea. Lasten tartunnat suhteessa aikuisiin on kuitenkin tasainen. Alakouluikäisten osalta tartuntojen määrä ei ole suhteessa muuhun väestöön noussut.
10.21: Viime viikolla todettiin yli 10 500 uutta koronatapausta. Positiivisten näytteiden osuus kasvoi.
10.15: Kolmansia rokotuksia annettu nyt 565 000. 75 prosenttia yli 6 kuukautta sitten toisen annoksen saaneista ovat hakeneet kolmannen rokotteen.
10.12: Rokotusten etenemisestä: Päällekäin menossa myös influenssarokotukset, joka vaikuttaa henkilökunnan saatavuuteen. Influenssarokotusten nopein vaihe alkaa olla jo takana päin, joten tahti koronarokotuksissa voi kasvaa.
Alkuvuodesta palvelukseen astuvien kannattaisi nyt ottaa influenssarokotus ja myös koronarokote, mikäli se on vielä ottamatta.
10.10: 46,4 prosenttia maailman kansalaisista on saanut täyden koronarokotussarjan.
10.10: Tilaisuus alkaa. Ensimmäisen puheenvuoron pitää ylilääkäri Otto Helve.