Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme auto- ja liikenneaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen lifestyle@mtv.fi.
Kysymys: Miten kuljettajantutkinnon ajokokeeseen voi valmistautua?
Vastaus: Kuljettajana kehittyminen vaatii harjoittelua ja halua kehittyä paitsi ennen ajokoetta – myös sen jälkeen.
Ajokokeessa testataan, osaako kuljettaja toimia liikenteessä vastuullisesti. Opetuksen ei kuitenkaan tulisi tähdätä ajokokeen läpäisyyn vaan sen jälkeiseen elämään – siis siihen, että uusi kuljettaja kykenee ajokortin saatuaan liikkumaan liikenteessä turvallisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti.
Lue myös: Inssi jännittää ihan jokaista, mutta virheetöntä suoritusta ei edellytetä: Jos osaat nämä asiat, voit mennä ajokokeeseen luottavaisin mielin
Nämä asiakirjat mukaan ajokokeeseen
Ajokokeeseen lähdettäessä on syytä huolehtia, että kaikki olennaiset asiakirjat tulevat varmasti mukaan ja ne, joissa on jotain täyttämistä, ovat oikein täytettyjä. Puuttuvat tai puutteelliset asiakirjat estävät ajokokeeseen lähdön.
Ota mukaan B-luokan ajokokeeseen nämä:
- Henkilöllisyystodistus
- Tosite tutkintomaksun maksamisesta
- Ikäpoikkeuslupa (jos ajokokeeseen osallistuu 17-vuotiaana)
- Todistus Riskientunnistamiskoulutuksen (RTK) suorittamisesta
- Opetuslupa (mikäli opetusta on annettu opetusluvalla)
- Traficomin E100-lomake (Todistus saadusta kuljettajaopetuksesta ja hyväksytystä kuljettajantutkinnosta) asianmukaisesti täytettynä.
- Opettajan tekemät merkinnät annetusta opetuksesta
- Oppilaan itsearviointiosuus täytettynä
Ajokokeessa käytettävä auto
Ajokokeeseen osallistutaan pääsääntöisesti samalla autolla, jolla on harjoiteltu. Autokoulussa opetusta saaneet siis käyttävät autokoulun autoa ja opetusluvalla ajaneet taas omaa opetusautoaan.
Tutkinnon vastaanottaja tarkastaa, että autosta löytyvät opetusajoneuvossa vaaditut varusteet (lisäjarrupoljin, sivupeili sekä opetusajoneuvon merkkinä toimiva tasasivuinen valkoinen kolmio) asianmukaisesti asennettuina.
Lisäjarrupolkimen tulee olla kiinnitetty auton koriin. Se ei saa olla sijoitettuna luonnottomasti, esimerkiksi jalkatilan keskilinjan vasemmalla puolella. Polkimen tehokkuuden tulee vastata auton varsinaista käyttöjarrua.
Lue myös: "Ajokoe toimii oikein, jos osaamattomat eivät sitä läpäise" – opetuslupaoppilaat klaaraavat inssin ykkösellä useammin kuin autokoululaiset
Mikäli puutteita havaitaan, ei ajokokeeseen lähdetä. Olennaista on huomata, että vaikka auton varustelu opetuskäyttöön virallisesti tarkastetaan vasta ajokokeeseen mentäessä, on sen oltava vastaavassa kunnossa aina ajo-opetusta annettaessa.
Opetusajoneuvojen varustelua valvotaan ajokoetilanteiden lisäksi määräaikaiskatsastuksissa ja poliisin tienvarsitarkastuksissa.
Asiallisen varustelun lisäksi pitää huolehtia, että auto on kaikin puolin liikenneturvallisessa ja -kelpoisessa kunnossa. Polttoainemäärän – tai sähköautossa lataustason – tulee olla sellainen, että ajokoelenkki saadaan tehtyä ilman pelkoa matkalle jäämisestä.
Autossa olevia kuljettajaa avustavia järjestelmiä saa käyttää ajokokeen aikana. Kokelaan pitää tuntea autossa olevat järjestelmät ja hallita niiden käyttö.
Ajokokeen perusrakenne
Ajokoe henkilöautolla muodostuu alkukeskustelusta, liikenteessä ajamisesta sekä loppukeskustelusta.
Alkukeskustelussa tutkinnon vastaanottaja käy läpi kokeen kulun ja antaa tarvittavat toimintaohjeet. Jos jokin ohjeista jää epäselväksi tai joku asia muuten askarruttaa, kannattaa rohkeasti kysyä.
Liikenteessä ajettaessa pyritään liikkumaan monipuolisissa ajoympäristöissä niin, että ajamista kertyy sekä taajama- että maantienopeuksilla ja rauhallisessa sekä vilkkaammassa liikenteessä. Paikallistuntemusta kokeessa ei tarvita.
Lue myös: Marjaana sai tietää autoilleensa 16 vuotta ilman ajo-oikeutta – edes poliisi ei ollut tajunnut: "Onhan siitä kuittailua tullut"
Reitiltä poikkeaminen ei myöskään ole virhe, kunhan ajaminen on kuitenkin tapahtunut liikennesääntöjen mukaan, vaaraa aiheuttamatta. Liikenteessä ajonkin aikana voi rohkeasti esittää kysymyksiä tutkinnon vastaanottajalle, jos esimerkiksi ajo-ohjeen tarkastaminen sitä edellyttää.
Loppukeskustelussa kuulee ajokokeen tuloksen sekä tutkinnon vastaanottajan perustelut päätökselleen. Samalla tulee käytyä läpi kokelaan osaaminen niin vahvojen puolien kuin kehityskohteidenkin osalta. Ajokokeesta saa myös henkilökohtaisen palautteen sähköpostiin.
Ajoon valmistautuminen
Tietyt ajon valmisteluun liittyvät toimenpiteet on osattava ajokokeessa:
Ajoasento muodostuu istuimen ja ohjauspyörän säädöistä. Kaikkia istuimen säätöjä (tyypillisesti näitä ovat ainakin korkeus, etäisyys, selkänojan kaltevuus ja pääntuen korkeus) on osattava käyttää.
Kun ajoasento on kunnossa, on tärkeää säätää peilit niin, että näkyvyys niiden kautta taaksepäin on mahdollisimman hyvä. Myös turvavyön korkeus on säädettävä sopivaksi.
Kuljettajan on lisäksi huolehdittava, että kaikkien matkustajien pääntuet on oikein säädetty ja että heillä on turvavyöt kiinni.
Kokelaan on osattava varmistaa, ovatko auton kaikki ovet ja luukut kiinni. Monessa autossa tämä onnistuu katsomalla, palaako kojelaudassa varoitusvalo tai näyttääkö ajotietokone jonkin tietyn oven olevan auki.
Lue myös: Jos autosi mittaristossa palaa tällaisia valoja, voi olla syytä huolestua – näin tulkitset symboleja ja värejä
Jos tällaisia hienouksia ei ole, voi osassa autoja käyttää apuna esimerkiksi sisävaloa sen syttymisherkkyydestä ja katkaisijan asennosta riippuen. Myös sivupeilistä katsomalla pystyy usein varmistamaan ainakin varsinaisten ovien kiinniolon.
Oppilaan on osattava auton kaikkien valojen ja hallintalaitteiden käyttö ja pyydettäessä testattava niiden toiminta. Myös kojelaudan varoitus- ja merkkivalojen symbolit on tunnettava ja niiden merkitys ymmärrettävä. Lisäksi pitää varautua tarkastamaan muun muassa renkaiden, ohjauksen ja jarrujen kunto sekä moottoriöljyn ja nesteiden määrät.
Liikenteeseen liittyminen ja poistuminen
Turvallisen ajamisen peruskivenä on kuljettajan kyky tunnistaa riskejä, havaita ne ajoissa ja toimia tilanteissa niin, ettei itselle tai muille aiheudu vaaraa. Näihin kaikkiin kiinnitetään huomiota myös ajokokeessa.
Liikenteeseen liittymisen, on tapahduttava turvallisesti erilaisista paikoista (piha, pysäköintialue, kadun varsi, vinopysäköinti jne.) – vastaavasti myös liikenteestä poistumista (pysäyttämistä ja pysäköintiä) on syytä harjoitella monipuolisesti.
Liikenteestä poistuttaessa on huolehdittava myös auton paikallaanpysymisestä kytkemällä seisontajarru tiukasti. Automaattivaihteiston vaihteenvalitsin siirretään lisäksi P-asentoon varmistamaan seisontajarrua. Manuaalivaihteisessa autossa puolestaan on syytä jättää ykkös- tai peruutusvaihde päälle samasta syystä, edellyttäen, että moottori on sammutettuna.
Nämä toimenpiteet ovat olennaisia muistaa aina – siis myös silloin, kun autosta poistutaan vain hetkellisesti. Valitettavasti tutkinnoissa on arkipäivää, että kokelas poistuu peruutuksen yhteydessä autosta tarkistamaan sen perän ulottuvuutta unohtaen varmistaa auton paikallaanpysymisen.
Ennen autosta poistumista on osattava huomioida myös oma ja matkustajien turvallisuus – esimerkiksi kadun varteen pysäköitäessä tämä tarkoittaa lähestyvän liikenteen tai tienkäyttäjien havainnoimista huolellisesti ennen oven avaamista. Asian tärkeydestä on syytä varoittaa myös matkustajia.
Lue myös: Jos kuulet yllättävän piippauksen avatessasi auton ovea, keskeytä toimintasi heti
Tilantarve ja nopeudensäätely
Auton ulottuvuudet, liikeradat, ohjaaminen ja nopeudensäätely pitää olla kokelaan hallinnassa niin suorilla kuin mutkaisillakin tieosuuksilla, vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen. Turvavälillä taataan itselle enemmän aikaa havainnointiin, arviointiin, ajatteluun ja toimintaan.
Kohtaamistilanteet vastaantulevan liikenteen kanssa on hoiduttava turvallisesti myös kapeilla teillä. Vastaavasti etäisyyden pysäköityihin autoihin, ojaan, penkkaan, ajoradan reunaan, kevyeen liikenteeseen tms. on pysyttävä turvallisena ja mahdolliset esteet on ohitettava turvalliselta etäisyydeltä. Nämä kaikki edellyttävät hyvää ymmärrystä auton tilantarpeesta, huolellista havainnointia ja hyvää ennakointia.
Ajaminen erilaisissa risteyksissä
Myös risteysajo on tärkeässä roolissa ajokokeessa: Risteysajon perustana on tietenkin se, että oppilas osaa ajoissa erottaa risteyksen esimerkiksi pihaliittymien joukosta. Kun risteys on tunnistettu, on nopeus osattava sovittaa sellaiseksi, että tarvittavat havainnot, arviot, ajattelu ja toiminta pystytään tekemään turvallisesti.
Ryhmittyminen on tehtävä tarkasti ajoissa ennen risteystä joko liikennesäännön tai ajolinjaa ohjaavien liikennemerkkien mukaisesti. Oikea ajovuoro on tiedettävä riippumatta siitä määräytyykö se liikennesäännön, liikennemerkkien, liikennevalojen vai liikenteenohjaajan toimesta. Myös mahdollisista poikkeustilanteista (liikennevalojen toimimattomuus tms.) tulee selvitä turvallisesti.
Kääntymiset ja kaistanvaihdot on tehtävä huolellisesti havainnoiden ja autoa hallitusti vieden: esimerkiksi kaistanvaihdossa ei pidä luottaa pelkkään peilinäkymään vaan auton rinnalle jäävä katve on varmistettava päätä kääntämällä. Katveen varmistaminen on tärkeää myös risteystä lähestyttäessä, kääntymistä suunniteltaessa, jotta saadaan varmistettua, lähestyykö samasta suunnasta, auton rinnalla, esimerkiksi pyöräilijä, jota pitää väistää.
Kevyt liikenne on muutenkin huomioitava erityisen tarkasti ja osattava toimia oikein erilaisissa tilanteissa, suojatietä tai pyörätienjatketta lähestyttäessä.
Perinteisten risteysten lisäksi on syytä harjoitella ajoa muun muassa erilaisissa yksi- ja useampikaistaisissa liikenneympyröissä, rautatien tasoristeyksissä sekä raitiovaunu- ja linja-autopysäkkien läheisyydessä.
Ajaminen maantiellä
Maantiellä pitää hallita turvallinen liittyminen maantieliikenteeseen ja poistuminen sieltä erilaisissa risteyksissä ja liittymissä. Kokelaan on selviydyttävä niin moottoritiellä kuin mutkaisella, kapealla, mäkisellä ja sorapäällysteisellä sivutielläkin. Nopeus on osattava sovittaa kyseiselle tietyypille ja tien kohdalle turvalliseksi.
Olennaista on, että maantiellä ajetaan maantienopeutta ja taajamassa taajamanopeutta liikenneympäristön, -tilanteen ja olosuhteiden näin salliessa. Tyypillisesti kokelaalle tuottaa ongelmia reipas kiihdyttäminen maantienopeuteen – vastaavasti maantieajon jälkeen taajamaan tultaessa on usein havaittavissa tietynlaista vauhtisokeutta. Mahdollisessa ohitustilanteessa on osattava toimia oikein sekä ohittajana, ohitettavana että vastaantulijana.
Muita opeteltavia asioita
Autolla pitää osata myös peruuttaa hallitusti suoraan sekä esimerkiksi 90 asteen kulmassa ajoväylään nähden olevaan pysäköintiruutuun tai vastaavaan. Tutkinnon vastaanottaja voi myös pyytää tekemään mäkilähdön tai U-käännöksen. Kaikista näistä on selvittävä itsenäisesti ja turvallisesti.
Kokelaan ajotavan tulee olla paitsi turvallinen, myös ekologinen, kaikissa ajoympäristöissä. Toiminnan tulisi olla ennalta-arvattavaa. Ennalta-arvattavuuden kannalta tärkeitä ovat huolelliset ja ajoissa annetut merkinannot, oikea ajolinja sekä riittävän alhainen tilannenopeus. Myös muiden tienkäyttäjien toiminnan ennakointi on keskeisessä roolissa.
Tarvittaessa on tärkeää osata luopua omista oikeuksistaan, jos liikennetilanne sitä edellyttää.
Oman tilan hallinta
Ihan jokaista jännittää ajokokeessa ja myös tutkinnon vastaanottaja tietää kyllä sen. Tärkeää on kuitenkin pysyä rauhallisena. Olennaista on tehdä itsenäisiä päätöksiä, jotka johtavat huolelliseen, järjestelmälliseen, päättäväiseen ja turvalliseen toimintaan. Jokainen meistä tekee liikenteessä virheitä, joten täysin virheetöntä suoritusta ei odoteta ajokokeessakaan.
Myös paineensietokykyä tarvitaan: sosiaalista painetta saattaa tulla oman auton sisältä tai auton ulkopuolelta, muilta tienkäyttäjiltä, niin ajokokeessa kuin sen jälkeenkin. Heikko paineensietokyky ja yllytyshulluus ovat vuosien saatossa päättäneet monen aloittelevan kuljettajan lupaavasti alkaneen uran.
Lue myös: Miten meni omasta mielestä? Fiksutkin autoilijat sortuvat helppoihin virheisiin: "Oma vastuuttomuuteni johtui siitä, että yksinkertaisesti unohdin..."
