Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka lauantai. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot@mtv.fi.
Kysymys: Millaisia vinkkejä liikenneturvallisuusasiantuntijanne antaisi B-luokan ajokokeeseen menevälle? Mihin pitää kiinnittää huomiota?
Vastaus: Ajokokeessa testataan, osaako kuljettaja toimia liikenteessä vastuullisesti. Opetuksen ei kuitenkaan tulisi tähdätä ajokokeen läpäisyyn vaan sen jälkeiseen elämään – siis siihen, että uusi kuljettaja kykenee kortin saatuaan liikkumaan liikenteessä turvallisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti.
Tutkinnon vastaanottaja tarkastaa ajokokeen aluksi kokelaan henkilöllisyyden, tutkintomaksun ja sen, että mukana ovat tarvittavat paperit, oikein täytettynä:
Kokelaan pitää esittää henkilöllisyystodistus, todistus riskientunnistamiskoulutuksen suorittamisesta, opetuslupa (mikäli opetus on annettu opetusluvalla) sekä Traficomin E100-lomake asianmukaisesti täytettynä. E100-lomakkeessa pitää olla paitsi opettajan merkinnät annetusta opetuksesta, myös oppilaan itsearviointiosuus täytettynä. Puutteellisesti täytetyt tai puuttuvat asiakirjat estävät ajokokeeseen lähdön.
Ajokokeeseen osallistutaan pääsääntöisesti samalla autolla, jolla on harjoiteltu. Tutkinnon vastaanottaja tarkastaa lisäjarrupolkimen kiinnityksen ja toiminnan ennen ajokokeeseen lähtöä. Jos poljin ei ole asianmukaisesti kiinnitetty auton koriin, se on sijoitettu jalkatilassa luonnottomasti (esimerkiksi keskilinjan vasemmalle puolelle) tai se ei tehokkuudeltaan vastaa auton varsinaista käyttöjarrua, ei ajokokeeseen kyseisellä autolla lähdetä – ainakaan ennen kuin puutteet on korjattu. Polkimen asennuksen lisäksi pitää huolehtia, että auto on kaikin puolin liikenneturvallisessa kunnossa ja että sen tankissa on riittävästi polttoainetta ajokokeen suorittamiseksi.
Kuljettajaa avustavat järjestelmät
Minulle tulee usein kyselyitä siitä, saako kuljettajantutkinnon ajokokeessa käyttää kuljettajaa avustavia järjestelmiä, kuten peruutuskameraa tai mäkilähtöavustinta – ja saahan toki.
Itse asiassa, kokelaan pitää tuntea autossa olevat järjestelmät ja hallita niiden oikea käyttö.
Tulkki kokeessa
Väestömme kansainvälistyessä mietityttää kokeeseen menevää usein myös, onko tulkin käyttö kokeessa sallittua. Mikäli kokelaan äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai englanti eikä hän hallitse hyvin mitään näistä kielistä, voi apuna käyttää tulkkia.
Lue myös: Miksi moni kuljettaja vaikeuttaa ohittamista omalla toiminnallaan?
Tulkki ei kuitenkaan saa vaikuttaa varsinaiseen ajosuoritukseen vaan kääntää ainoastaan toiminta- ja reittiohjeet. Mikäli tulkkia tarvitaan, pitää kokeen suorittajan varata sellainen itse ja huolehtia myös palvelusta aiheutuvista kustannuksista.
Voiko opettaja olla kyydissä ajokokeen aikana?
Opettaja, on sitten kyseessä liikenne- tai opetuslupaopettaja, voi olla mukana ajokokeessa, mikäli kokelas antaa siihen luvan.
Aidosti oppilaansa ajotaidosta kiinnostunut opettaja hyppääkin mukaan takapenkille – hän ei kuitenkaan saa mitenkään vaikuttaa kokelaan ajamiseen.
Ajoon valmistautuminen
Tietyt ajon valmisteluun liittyvät toimenpiteet on osattava ajokokeessa:
Ajoasento muodostuu istuimen ja ohjauspyörän säädöistä. Kaikkia istuimen säätöjä (tyypillisesti näitä ovat ainakin korkeus, etäisyys, selkänojan kaltevuus ja pääntuen korkeus) on osattava käyttää. Kun ajoasento on kunnossa, on tärkeää säätää peilit niin, että näkyvyys niiden kautta taaksepäin on mahdollisimman hyvä. Myös turvavyön korkeus on säädettävä sopivaksi. Kuljettajan on lisäksi huolehdittava, että kaikkien matkustajien pääntuet on oikein säädetty ja että heillä on turvavyöt kiinni.
Kokelaan on osattava varmistaa, ovatko auton kaikki ovet ja luukut kiinni. Monessa autossa tämä onnistuu katsomalla, palaako kojelaudassa varoitusvalo tai näyttääkö ajotietokone jonkin tietyn oven olevan auki. Jos tällaisia hienouksia ei ole, voi osassa autoja käyttää apuna esimerkiksi sisävaloa sen syttymisherkkyydestä ja katkaisijan asennosta riippuen. Myös sivupeilistä katsomalla pystyy usein varmistamaan ainakin varsinaisten ovien kiinniolon.
Oppilaan on osattava käyttää auton kaikkia valoja ja muita hallintalaitteita sekä tuntea niiden toiminta ja osata testata se pyydettäessä. Myös kojelaudan varoitus- ja merkkivalojen symbolit on osattava ja niiden merkitys ymmärrettävä. Pyydettäessä on osattava tarkastaa renkaiden, ohjauksen ja jarrujen kunto sekä moottoriöljyn ja nesteiden määrät.
Turvallinen ajaminen
Turvallisen ajamisen peruskivenä on kuljettajan kyky tunnistaa riskejä, havaita ne ajoissa ja toimia tilanteissa niin, ettei itselle tai muille aiheudu vaaraa. Näihin kaikkiin kiinnitetään huomiota myös ajokokeessa.
Liikenteeseen liittymisen, on tapahduttava turvallisesti erilaisista paikoista (piha, pysäköintialue, kadun varsi, vinopysäköinti jne.) – vastaavasti myös liikenteestä poistumista (pysäyttämistä ja pysäköintiä) on syytä harjoitella monipuolisesti.
Liikenteestä poistuttaessa on huolehdittava myös auton paikallaanpysymisestä kytkemällä seisontajarru tiukasti. Mikäli auto sammutetaan, on lisäksi kytkettävä ykkös- tai peruutusvaihde päälle varmistamaan seisontajarrua. Nämä toimenpiteet on olennaista muistaa aina – siis myös silloin, kun autosta poistutaan vain hetkellisesti. Tutkinnoissa on arkipäivää, että kokelas poistuu peruutuksen yhteydessä autosta tarkistamaan sen perän ulottuvuutta unohtaen varmistaa auton paikallaanpysymisen. Ennen autosta poistumista on osattava huomioida myös oma ja matkustajien turvallisuus.
Auton ulottuvuudet, liikeradat, ohjaaminen ja nopeudensäätely pitää olla kokelaan hallinnassa niin suorilla kuin mutkaisillakin tieosuuksilla, vallitsevat olosuhteet huomioonottaen. Turvavälillä taataan itselle enemmän aikaa havainnointiin, arviointiin, ajatteluun ja toimintaan.
Kohtaamistilanteet vastaantulevan liikenteen kanssa on hoiduttava turvallisesti myös kapeilla teillä. Vastaavasti etäisyyden pysäköityihin autoihin, ojaan, penkkaan, ajoradan reunaan tms. on pysyttävä turvallisena ja mahdolliset esteet on ohitettava turvalliselta etäisyydeltä. Nämä kaikki edellyttävät hyvää ymmärrystä auton tilantarpeesta, huolellista havainnointia ja hyvää ennakointia.
Myös risteysajo on tärkeässä roolissa ajokokeessa: Risteysajon perustana on tietenkin se, että oppilas osaa ajoissa erottaa risteyksen esimerkiksi pihaliittymien joukosta. Kun risteys on tunnistettu, on nopeus osattava sovittaa sellaiseksi, että tarvittavat havainnot, arviot, ajattelu ja toiminta pystytään tekemään turvallisesti. Ryhmittyminen on tehtävä tarkasti ajoissa ennen risteystä joko liikennesäännön tai ajolinjaa ohjaavien liikennemerkkien mukaisesti. Oikea ajovuoro on tiedettävä, siitä riippumatta, määräytyykö se liikennesäännön, liikennemerkkien, liikennevalojen vai liikenteenohjaajan toimesta.
Kääntymiset ja kaistanvaihdot on tehtävä huolellisesti havainnoiden ja autoa hallitusti vieden: Esimerkiksi kaistanvaihdossa ei pidä luottaa pelkkään peilinäkymään vaan auton rinnalle jäävä katve on varmistettava päätä kääntämällä. Katveen varmistaminen on tärkeää myös risteystä lähestyttäessä, kääntymistä suunniteltaessa, jotta saadaan varmistettua, lähestyykö samasta suunnasta, auton rinnalla, esimerkiksi pyöräilijä, jota pitää väistää.
Perinteisten risteysten lisäksi on syytä harjoitella ajoa muun muassa erilaisissa yksi- ja useampikaistaisissa liikenneympyröissä, rautatien tasoristeyksissä sekä raitiovaunu- ja linja-autopysäkkien läheisyydessä. Kevytliikenne on huomioitava erityisen tarkasti ja osattava toimia oikein erilaisissa tilanteissa, suojatietä tai pyörätienjatketta lähestyttäessä.
Maantiellä pitää hallita turvallinen liittyminen maantieliikenteeseen ja poistuminen sieltä erilaisissa risteyksissä ja liittymissä. Kokelaan on selviydyttävä niin moottoritiellä kuin mutkaisella, kapealla, mäkisellä ja sorapäällysteisellä sivutielläkin. Nopeus on osattava sovittaa kyseiselle tietyypille ja tien kohdalle turvalliseksi. Olennaista on, että maantiellä ajetaan maantienopeutta ja taajamassa taajamanopeutta liikenneympäristön, -tilanteen ja olosuhteiden näin salliessa.
Tyypillisesti kokelaalle tuottaa ongelmia reipas kiihdyttäminen maantienopeuteen – vastaavasti maantieajon jälkeen taajamaan tultaessa on usein havaittavissa tietynlaista vauhtisokeutta. Mahdollisessa ohitustilanteessa on osattava toimia oikein sekä ohittajana, ohitettavana että vastaantulijana.
Autolla pitää osata myös peruuttaa hallitusti suoraan sekä esimerkiksi 90 asteen kulmassa ajoväylään nähden olevaan pysäköintiruutuun tai vastaavaan. Tutkinnon vastaanottaja voi myös pyytää tekemään mäkilähdön tai U-käännöksen. Kaikista näistä on selvittävä itsenäisesti ja turvallisesti.
Kokelaan ajotavan tulee olla paitsi turvallinen, myös ekologinen, kaikissa ajoympäristöissä. Toiminnan tulisi olla ennalta-arvattavaa. Ennalta-arvattavuuden kannalta keskeistä on huolelliset ja riittävän ajoissa annetut merkinannot, oikea ajolinja sekä riittävän alhainen tilannenopeus. Myös muiden tienkäyttäjien toiminnan ennakointi on keskeisessä roolissa. Tarvittaessa on tärkeää osata luopua omista oikeuksistaan, jos liikennetilanne sitä edellyttää.
Oman tilan hallinta
Ihan jokaista jännittää ajokokeessa ja myös tutkinnon vastaanottaja tietää kyllä sen. Tärkeää on kuitenkin pysyä rauhallisena. Olennaista on tehdä itsenäisiä päätöksiä, jotka johtavat huolelliseen, järjestelmälliseen, päättäväiseen ja turvalliseen toimintaan. Jokainen meistä tekee liikenteessä virheitä, joten täysin virheetöntä suoritusta ei odoteta ajokokeessakaan.
Myös paineensietokykyä tarvitaan: sosiaalista painetta saattaa tulla oman auton sisältä tai auton ulkopuolelta, muilta tienkäyttäjiltä, niin ajokokeessa kuin sen jälkeenkin. Heikko paineensietokyky ja yllytyshulluus ovat vuosien saatossa päättäneet monen aloittelevan kuljettajan lupaavasti alkaneen uran.
