Baltiassa on nähty viime kuukausina useita tihutöitä, jotka koettelevat tavallisten ihmisten turvallisuudentunnetta. Yhteistä niille on epäily Venäjän osallisuudesta. Asiantuntija arvioi, että jos Venäjä onnistuu lietsomaan turvattomuutta Baltiassa, menetelmää voidaan soveltaa myös Suomessa.
Baltiassa on nähty viime kuukausina useita tihutöitä, joita yhdistää epäily Venäjän osallisuudesta. Esimerkkejä on monia.
Helmikuun lopulla Latvian miehitysajan historiaa esittelevään museoon heitettiin polttopullo. Kolme epäiltyä on pidätetty.
Latvian miehitysmuseo julkaisi kuvia helmikuisen polttopulloiskun jäljistä.
Lokakuussa satoihin kouluihin ja päiväkoteihin lähetettiin pommiuhkauksia kaikissa Baltian maissa. Moni koulu suljettiin uhkauksen vuoksi.
Viron suojelupoliisi Kapo on ottanut viime kuukausina kiinni kaikkiaan 10 ihmistä, joita epäillään ministerin ja journalistin autojen vandalisoinnista.
Latviassa pidätettiin helmikuussa mies epäiltynä muistomerkkien vandalisoinnista.
Latvian yleisradio raportoi myös, että Venäjän presidentinvaalien alla Riiassa oli tavallista enemmän Ukrainan-vastaista ja Venäjän hyökkäyssotaa tukevaa vandalismia.
Polttopullo heitettiin miehitysmuseon johtajan työhuoneeseen.
Venäjää epäillään virallisesti tai vihjaillen
Muistomerkkien ja autojen vandalisoinnin osalta viranomaiset ovat kertoneet epäilevänsä Venäjän osallisuutta.
Koulujen pommiuhkauksia analysoitiin Latvian perustuslain suojelusta vastaavan SAB-viraston vuosiraportissa. Raportin mukaan uhkaukset palvelevat Venäjän pyrkimyksiä, koska ne luovat mielikuvaa, että Latvia on puolustuskyvytön Venäjän kuritusta vastaan.
MTV Uutiset pyysi virastoa selventämään, onko pommiuhkausten taustalla Venäjä. SAB-virasto kommentoi sähköpostitse, että tapausta koskevat tiedot eivät ole julkisia.
– Voimme lisätä vain sen, että tapaukseen osallistuneita voi luonnehtia vanhalla sanonnalla: Jos se näyttää ankalta, ui kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, se on luultavasti ankka, SAB kirjoittaa.
Sanonta pätee myös polttopulloiskuun. Tämän vahvistaa Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen johtaja Janis Sarts.
Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen johtaja Janis Sarts arvioi, että Venäjä voi ottaa rajut keinot käyttöön Suomessakin, jos se katsoo niiden tuottavan hedelmää Baltiassa.
Sarts kertoo, että Venäjä rekrytoi ulkomailla tehtäviin tihutöihin ihmisiä, jotka ovat valmiita rikkomaan lakia korvausta vastaan. Monesti he ovat Sartsin mukaan pikkurikollisia. Uutta on asiantuntijan mukaan se, että rekrytointia tehdään erityisesti Telegram-sovelluksen kautta.
– Tarkoitus on levittää pelkoa ja epävakauden tunnetta, Sarts analysoi.
Hän pohtii, että Venäjä kenties toivoo epävakauden murtavan Ukrainan tukea: Kun kaaos uhkaa oma arkea, huomio voi siirtyä Ukrainan tukemisesta oman yhteiskunnan ongelmiin.
Sarts arvioi, että jos Venäjä katsoo menetelmän toimivan Baltiassa, Suomessakin voidaan nähdä jotain polttopulloiskujen ja päiväkotien uhkailun kaltaista.
– Jos he oppivat, että tällä on määrätyn tasoinen vaikutus, he yrittävät samaa Suomessa. Näin oletan.