Etätöistä työpaikoille palattaessa moni haluaa suojata itseään ja työtovereitaan hengityssuojaimella. Mutta kuka maksaa kasvosuojaimet ja kenen vastuulla ne ovat?
Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja Jouni Kallioluoman mukaan suojautumisen tarve työpaikoilla perustuu työnantajan velvollisuuteen riskien selvittämisestä ja arvioimisesta.
– Jos päädytään siihen, että työpaikalla on vaara, jolta pitää suojautua esimerkiksi maskilla, on työnantajan velvollisuus hankkia maskit. Jos ei päädytä tällaiseen ratkaisuun, että vaaraa on ja työntekijä haluaa maskia pitää, silloin on työntekijän asia hankkia maskit, sanoo Kallioluoma.
Suojautumisen tarve koronavirukselta riippuu monesta tekijästä. Esimerkiksi toimistoissa tähän vaikuttaa istuvatko työntekijät kahden metrin päässä toisistaan vai sumpussa ahtaassa tilassa. Asiakaspalvelussa vaikuttaa muun muassa se, onko työntekijä asiakkailta suojassa pleksin takana.
– En voi riittävästi korostaa, että tämä on todella työpaikkakohtaista. Asia riippuu monesta tekijästä, painottaa Kallioluoma.
Lue myös: VTT tutki, kannattaako kasvomaskia käyttää – Katso havainnollistava video, kuinka este suun edessä suojaa pisaroilta
Kallis lasku maskeista
Jos työnantajan pitää kustantaa työntekijöidensä maskit, se voi käydä erittäin kalliiksi. Työpäivän aikana tarvitaan useampia maskeja ja koronakriisin aiheuttaman kysynnän takia maskien hinnat ovat korkealla. Jos maskeja ei ole hankittu etukäteen, niiden saaminen voi olla hankalaa.
Kallioluoman mukaan monissa työpaikoissa käytetään jatkuvasti hengityssuojaimia. Koronaepidemian takia tarvetta on syntynyt myös sellaisilla työpaikoilla, joissa suojaimia ei ennen ole käytetty.
Siinäkin on Kallioluoman mukaan eroja, minkä laatuinen maskin pitää olla – eli tarvitaanko esimerkiksi kirurginen maski vai muu suojain. Henkilösuojaimia koskevat tarkat säännökset ja niillä pitää olla tietyt vakiintuneet ominaisuudet.
Jos Suomen hallitus määräisi maskipakon työpaikoille, syntyisi Kallioluoman mukaan juridisesti mielenkiintoinen uusi asetelma. Nykyinen työturvallisuuslaki ei hänen mukaansa sisällä tällaista mahdollisuutta. Hallitus voi antaa asiasta vahvan suosituksen. Pelkkä suositus ei kuitenkaan vielä velvoita työnantajaa.