Estääkö aurinkovoide ruskettumisen? Ihotautilääkäri perkaa 10 väitettä auringonotosta – tämän virheen moni tekee

Auringossa lokoilu on monen suosikkipuuhaa kesällä ja talvisin kalpeaksi vaalentunutta ihoa lähdetään ruskettamaan myös ulkomaille.

Nykyisin tiedostetaan varsin hyvin myös auringonoton aiheuttamat riskit ihon vanhenemisen ja ihosyöpäriskin kannalta.

Siltikin moni hakeutuu aurinkoon ja pohjaa käsityksensä "turvalliselle" oleilulle auringossa perheeltään tai ystäviltään kuulemiinsa väitteisiin, jotka eivät välttämättä pidäkään paikkaansa.

Kysyimme ihotauteihin erikoistuneelta lääkäriltä, pitävätkö seuraavat 10 yleistä väitettä auringon ottamisesta paikkansa vai ovatko ne myyttiä.

Lue myös: Asiantuntija huolissaan melanoomadiagnoosien määrän romahtamisesta – tämä UV-säteilyn seurauksista on hyvä tietää: "Merkki vakavista soluvaurioista"

Väite 1: Aurinkorasva estää ruskettumisen kokonaan

– Periaatteessa tämä on sekä tarua että totta. Jos ihon suojaa oikeaoppisesti todella huolellisesti, esimerkiksi aurinkovoiteella, jossa suojakerroin on 50 ja sen lisäksi välttelee aurinkoa, niin päämäärähän on, ettei iho saa UV-säteilyä ja näin ollen ei myöskään rusketu, kommentoi Terveystalon  iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen.

Huttusen mukaan ruskettuminen riippuu kuitenkin ihotyypistä ja aurinkosuojauksen määrästä. Moni sortuu tiettyyn virheeseen:

– Yleensähän aurinkosuojavoiteita käytetään aina liian vähän.

Jos esimerkiksi laittaa vain matalakertoimista aurinkosuojaa ja viettää koko päivän ulkona, melko varmasti ruskettuu jonkin verran.

– Mutta sehän ei ole tietenkään päämäärä, vaan auringolta tulisi suojautua sillä tavalla, että iho ei ruskettuisi. Rusketus on jo merkki aurinkovauriosta.

Lue myös: Suuri luomi paljastui melanoomaksi, 8 vuoden kuluttua Juhon ihossa oli parisataa kasvainta – näin suojaudut auringolta ja tunnistat vaarallisen ihomuutoksen

Väite 2: Vain hyvin vaaleaihoiset tarvitsevat aurinkorasvaa

Vaikka aivan vaaleaihoisimmat palavatkin auringossa helpoiten ja nopeimmin, ei tarkoita, että vain he tarvitsisivat aurinkorasvaa.

Huttusen mukaan juuri kukaan ei käytä aurinkosuojaa niin paljon kuin niitä tulisi käyttää. Sinänsä ei ole siis haittaa, vaikka iholle sipaisisikin aurinkosuojakertoimia sieltä korkeimmasta päästä, vaikka iho ei helposti palaisikaan.

Huttunen muistuttaa, että auringolta suojautuminen ei koske kuitenkaan vain pelkästään aurinkorasvan käyttöä.

– Se on myös muita valintoja, kuten sitä, ettei hakeuduta aurinkoon ja vältellään oleilua suorassa auringonpaisteessa. Aurinkosuoja, aurinkohattu, vaatetus sekä aurinkolasit vain täydentävät suojaa. Kaikista tärkein juttu on se, ettei alakaan ottamaan aurinkoa.

Lue myös: Käyttääkö lapsesi lippistä? Laura jakoi varoittavan kuvan kesävaarasta: "Menimme heti ostamaan paremman hatun"

Väite 3: Ihon punoitus on riski ihosyövän kannalta, mutta rusketus ei

– Ihohan ei rusketu huvin vuoksi, vaan iho tekee rusketuksen suojatakseen elimistöä ja ihon syvempiä kerroksia UV-säteilyn vaikutuksilta, Huttunen kertoo.

Jos iho siis ruskettuu, se on jo merkki siitä, että se on saanut liikaa aurinkoa.

Huttunen korostaa, että ei ole varsinaisesti järkeä pyrkiä ruskettamaan ihoa, sillä ruskettuminen kertoo siitä, että iho on vaurioitunut auringon UV-säteilystä.

Vaikka iho ei palaisi auringossa oleilusta punaiseksi vaan ruskettuisi helpostikin, auringossa oleilu nostaa joka tapauksessa merkittävästi ihosyöpäriskiä.

– Jos puhutaan tyypillisestä, pohjoismaalaisen vaaleasta ihosta, niin varsinaista turvallista auringonottamista ei ole.

Huttunen muistuttaa, että ihosyövät ovat yleistyneet valtavasti varsinkin vanhemman väestön keskuudessa ja se johtuu yksiselitteisesti pääosin juuri liiallisesta UV-säteilystä.

Lue myös: Tällainen vaikutus koronapandemialla oli syöpätapauksiin Pohjoismaissa – "Tarkoittaa todennäköisesti sitä, että syöpiä on jäänyt diagnosoimatta"

Väite 4: "Tämän päivän puna on huomisen bruna"

Tämänkin väitteen paikkansapitävyys riippuu Huttusen mukaan ihotyypistä.

– Jos on hyvin vaaleaihoinen, jolla iho helposti punoittaa ja palaa auringossa, niin he eivät oikeastaan rusketukaan. Iholla vain kestää jonkin aikaa palautua palamisvauriosta.

Osin väite on tottakin, sillä ruskettumista edeltää usein alkuvaiheen punoitus.

Huttusen mukaan on erittäin vahingollista, jos iho palaa auringossa siinä määrin, että se alkaa punoittamaan ja tulee araksi ja kipeäksi.

Lue myös: Meikki ei ole riittävä suoja auringolta – näin ehkäiset ihon ennenaikaista vanhenemista

Väite 5: Ruskettunut iho ei pala

– Ei se kyllä pidä paikkaansa. Kyllä ruskettunutkin iho palaa, jos on tarpeeksi vahva UV-säteily, Huttunen toteaa.

Rusketus on ihon oma suoja auringon UV-säteilyä vastaan, muttei kuitenkaan mitenkään täydellinen tai edes kovinkaan korkea.

Se, kuinka paljon jo ruskettunut iho "suojaa" riippuu Huttusen mukaan tilanteesta ja UV-säteilyn määrästä sekä ihotyypistä.

Lue myös: Näitkö jo tämän karun kuvan ihosyövästä? Sai sadat tuhannet ihmiset havahtumaan

Katso myös: Osaatko levittää aurinkovoidetta oikein? Moni tekee saman virheen – katso ohje! Juttu jatkuu videon alla.

Väite 6: Pilvisenä päivänä ei tarvitse laittaa aurinkorasvaa

Sateisena päivänä, jolloin taivaan on verhonnut paksu pilvimassa, ei välttämättä ole tarpeen laittaa aurinkosuojaa. Jos sää on kuitenkin enemmänkin puolipilvinen, asia on jo toinen.

– Kevyt pilvipeite ei kovinkaan paljoa vähennä sitä maahan asti tulevaa UV-säteilyä. Silloin iho täytyy suojata auringolta samalla tavoin kuin aurinkoisenakin päivänä, Huttunen toteaa.

Lue myös: Älä luota lämpömittariin tai pilvisyyteen! Tämä kertoo ihon palamisriskistä paremmin – lääkäri jakaa vinkit turvalliseen auringossa olemiseen

Lue myös: Nämä hälytysmerkit kielivät ihosyövästä – lääkäri kumoaa yleisen harhaluulon: "Vain 20 prosenttia niistä syntyy luomeen"

Väite 7: Auringon valo on tärkeä D-vitamiinin lähde

UV-säteily käynnistää ihossa D-vitamiinisynteesin, eli käytännössä auringossa oleilu on tehokas keino saada D-vitamiinia.

– Siihen riittää hyvin pienet annokset UV-säteilyä, eli se ei todellakaan tarkoita sitä, että pitäisi mennä aurinkotuoliin makoilemaan, Huttunen linjaa.

Huttusen mukaan jo pelkästään 15–20 minuuttia puolipilvisellä säällä voi riittää, jos saa hieman aurinkoa käsivarsien iholle.

Jos iho kuitenkin palaa erityisen herkästi ja sitä pitää tarkoin suojella, D-vitamiinia voi Huttusen mukaan huoletta syödä vuoden ympäri vitamiinivalmisteena.

Lue myös: Tämä on huonoin vaihtoehto D-vitamiinilisäksi – älä anna hinnan hämätä

Väite 8: Vesi heijastaa auringonsäteitä, jonka vuoksi veden äärellä palaa helpommin

– Pitää paikkansa. Vesi heijastaa UV-säteilyä, mutta sitä heijastaa myös esimerkiksi hiekka ja lumi, Huttunen muistuttaa.

Heijastukset moninkertaistavat UV-säteilyn määrän, jolloin palamisen riski on todella suurempi.

Rannalla ja veden äärellä oleillessaan on siis syytä turvautua korkeimpiin suojakertoimiin, lisätä aurinkovoidetta useammin ja myös rajoittaa auringossa oleilua entisestään.

Katso myös: Ylitarkastaja kertoo, mikä takaa parhaan suojan kesähelteille. Juttu jatkuu videon alla.

Väite 9: UV-säteet eivät läpäise ikkunoita

Huttunen selittää, että tavallisesta ikkunasta kyllä tulee läpi UV-A-säteily, joka on pitkäaaltoisempaa ja suurempi energisempää UV-säteilyä kuin UV-B-säteily, joka ei tule tavallisesta ikkunalasista läpi.

UV-A-säteily ruskettaa, jolloin myös ikkunan läpi voi ruskettua.

– Kyllä ikkuna sitä säteilyä jonkin verran vaimentaa, eli ei säteily missään nimessä yhtä voimakasta ole kuin jos olisi ulkona.

Ikkunan läpi tulevien UV-säteiden vaikutuksen voi nähdä esimerkiksi ammattiautoilijoissa, joilla ikkunan puoleinen osa kasvoista ja käsivarresta voi olla selvästi ruskettuneempi.

Tarpeen vaatiessa, kodin ja auton ikkunoihin voi asentaa myös erilliset UV-suojakalvot.

Lue myös: Espoolainen Roosa otti antaumuksella aurinkoa seitsemän tunnin ajan – sai elämänsä opetuksen jätettyään aurinkorasvan laittamatta: "En osannut olettaa, että voisi käydä mitenkään pahasti"

Väite 10: Fysikaalinen aurinkosuoja on parempi kuin kemiallinen

Väite pitää tavallaan paikkansa.

– Korkeimmat aurinkosuojakertoimet on mahdollista saavuttaa vain fysikaalisilla aurinkosuojilla.

Jos suojavoiteen kerroin on 50, se tarkoittaa, että siinä on fysikaalisia aurinkosuoja-aineita. Esimerkiksi kaikki lapsille tarkoitetut suojavoiteet perustuvat fysikaalisiin suoja-aineisiin.

Osa boikotoi kemiallisia suojia, koska ne imeytyvät ihoon toisin kuin fysikaaliset suojat, jotka muodostavat ihon pinnalle suojaavan kerroksen.

Huttusen mukaan myös kemialliset suojat ovat kuitenkin ehdottomasti turvallisia käyttää.

– Aurinkosuojia tutkitaan ja seurataan paljon ja koko lainsäädäntö ja kemikaaliturvallisuus ovat EU:ssa todella hyvällä tolalla. Siinä ei ole mitään perää, että kemialliset suojat olisivat jotenkin haitallisia.

Mitkä ovat ihosyövän hälytysmerkit?

Lue myös: Parantaako auringonvalo ihosairauksia? 4 väitettä asiantuntijan syynissä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!