Moni lukiolainen kokee, ettei ole ketään, kenelle puhua: "Todella huolestuttavaa"

Yllä olevassa haastattelussa Alvar Euro kertoo, mikä kaikki lukiossa tuntuu uuvuttavalta.

THL:n tutkimusten mukaan nuorten mielenterveysongelmat ovat yleistyneet ja yli kolmannes lukiolaisista on ollut huolissaan omasta mielialastaan kuluneen vuoden aikana. Vuonna 1997 syntyneillä on vuonna 1987 syntyneisiin verrattuna todettu huomattavasti enemmän mielenterveysongelmia lapsuudessa ja teini-iässä.

Nuorisotutkimusseuran tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen näkee asiassa kaksi puolta. Hyvää on se, että nuorten mielenterveyden ongelmat tunnistetaan aiempaa paremmin. Nuoret ja perheet myös hakevat aiempaa enemmän apua.

Luitko jo tämän? Lukiolaisilta hätähuuto jaksamisen puolesta: "Heitetäänkö lukiolaisille pelastusrengas vai jätetäänkö heidät yksin"

– Me tiedetään Nuorisobarometrista, että nuorten kyky keskustella esimerkiksi vanhempiensa kanssa on lisääntynyt sukupolvi sukupolvelta, Pekkarinen kertoo.

Negatiivista on hänen mukaan kuitenkin se, että mielenterveysongelmia on, ja että niihin joudutaan hakemaan apua ja lääkkeitäkin.

– Totta kai toivoisi, että jokainen lapsi eläisi sellaisen lapsuuden ja nuoruuden, että mielenterveys ei järkkyisi, hän jatkaa.

Pekkarinen miettii, että nuoret ilmentävät pahaa oloaan toisella tavalla kuin aiemmat sukupolvet.

– Tiedetään, että 1980-luvun nuoret joivat aika paljon, heiluivat kadulla aika paljon ja tekivät paljon enemmän rikoksia kuin vuonna 1997 syntyneet nuoret.

Raha-asiat haittaavat koulutietä

Myös Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Alvar Euro pitää tapahtunutta kulttuurin muutosta hyvänä asiana. Pystytään puhumaan asioista ja hakemaan apua.

– Mutta siellä on niitä perustavanlaatuisia tekijöitä, jotka saattavat periytyä, jotka estävät sen, että ei pystytä menestymään niin hyvin koulussa, hän jatkaa.

Esimerkkeinä Euro luettelee vanhempien matalat tulot, toimeentulokierteet. Nämä ongelmat periytyvät helposti vanhemmilta lapsille.

LUE MYÖS:  Univajeesta paljastui uusi vaara – yhdistettiin teinien itsetuhoisuuteen

Suomalainen perhe jää yksin

Pekkarinen miettii, että perheessä saattaa olla myös tietynlainen tapa oirehtia tai reagoida elämänvaikeuksiin. Voi olla kohtaamattomuutta vanhempien ja lasten välillä.

– Suomessa on myös se ongelma, että perheet jäävät aika yksin. Ei kukaan pärjää lapsinensa ihan yksinensä.

Yllä olevalla videolla haastattelussa Pekkarinen ja Euro kertovat, millä keinoin lukiolaisia voitaisiin käytännössä auttaa jaksamaan paremmin.

Pekkarisen mukaan tarvittaisiin enemmän yhteisöllisyyttä. Sitä, että perheet saisivat enemmän tukea ympäristöstään, vaikkapa naapurustosta, julkisen puolen avun lisäksi.

Euro on samaa mieltä. Hänen mukaansa lukiolaisten kohdalla tutkimuksissa näkyy, että kolmannes ei koe voivansa puhua vaikkapa kotiongelmistaan kenellekään.

–  Se on todella huolestuttavaa, hän toteaa.

LUE MYÖS: Nuuska huulessa yhä useammalla nuorella – "Käyttö saattaa olla imagokysymys"