Lautakunta arvioi vastaukset väärin, ja läpipääsy oli onnenkauppaa. Pääsykokeisiin lukeminen on turhaa, koska rahkeet eivät kuitenkaan riitä haluttuun paikkaan. Nämä ovat tyypillisiä ajatuksia huijarisyndroomasta kärsivälle nuorelle, kertoo ilmiöstä kirjan kirjoittanut psykologi Tiina Ekman.
– Huijarisyndrooma on ajatusvääristymä, jossa ihminen kuvittelee olevansa osaamattomampi kuin todellisuudessa onkaan. Vaikka ympärillä olevat ihmiset huomaisivat toisen taidot, henkilö itse luulee vain onnistuneensa huijaamaan muita kyvykkyydestään, Ekman selittää.
Ilmiö on nuorilla yleisempi kuin aikuisilla, ja huijariajatukset aktivoituvat helposti juuri koulumaailmassa. Ekman kertoo, että lukiolainen saattaa esimerkiksi tehdä kurssivalinnat vältellen visusti niitä aineita, joita hän ei usko osaavansa.
Huijariajatukset voivat vaikuttaa myös uravalintaan ja myöhemmin työn saamiseen, kun oma osaaminen arvioidaan aina alakanttiin.
Avoimuus näivettää huijarin häpeän
Huijarisyndroomasta on mahdollista pyrkiä eroon pureutumalla omiin haitallisiin ajatusmalleihin. Sisäisen huijarin puhetta ei kannata niellä kyselemättä, vaan ajatuksia voi ryhtyä aktiivisesti vastustamaan.
– Kannattaa pysähtyä miettimään, että hyvien numeroiden saamisessa voi itse asiassa olla jotain perää, Ekman neuvoo.
Positiivista palautetta on hyvä oppia ottamaan vastaan. Palautteen kautta voi opetella myös itse arvioimaan omaa osaamistaan. Ekmanin mukaan saatamme ajatella, että emme osaa mitään ennen kuin osaamme kaiken.
– Se on fantasia. Ei kukaan meistä ikinä osaa kaikkea, eikä tarvitsekaan, Ekman sanoo.
Aina huijarisyndrooma ei helpota vain omalla ajatustyöllä. Jos huijariajatuksiin liittyy voimakasta ahdistusta, masennusta tai uupumusta, nuoren kannattaa ehdottomasti hakeutua ammattiauttajan pariin.
Lukiolaisen uupumuksen käsittelyssä voi auttaa koulukuraattori tai kouluterveydenhoitaja – joiden puheille toivottavasti pääsee riittävän ajoissa, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen lisää.
Hän kritisoi tämänhetkisiä opiskelijahuollon resursseja siitä, että tarvittavia palveluita ei ole aina saatavilla tarpeeksi nopeasti.
Avainasemassa huijarisyndrooman selättämiselle on avoin puhe omista tunteista ja ajatuksista.
– Avoimuus näivettää häpeän. Vaikka huijariajatukset tuntuisivat noloilta, niistä kannattaa puhua ääneen, Ekman sanoo.
Huijariajatukset paljastuvat paineen alla
Tampereen yliopiston kasvatustieteen professori Marita Mäkinen arvelee, että yhteiskunnan kovat vaatimukset ruokkivat myös lukiolaisten suorituspaineita ja voivat siten lisätä nuoren huijariajattelua.
– Koko ajan tulee osata enemmän ja nopeammin, vaikka akateemisen tiedon omaksuminen vie aikaa, Mäkinen sanoo.
Huijariajatukset voivat Tiina Ekmanin mukaan liittyä paitsi heikkouksiin tietyssä oppiaineessa, myös kokemukseen itsestä oppijana. Syndroomasta kärsivä voi ajatella, että hänestä ei ylipäätään ole opiskelijaksi.
Roosa Pajunen arvioi, että lukiolaiset ovat olleet viime vuosina aiempaa stressaantuneempia.
– Yhteiskunta asettaa tällä hetkellä kovia odotuksia nuorille, mutta moni luo paineita myös itse itselleen. Tulivatpa paineet mistä tahansa, ne voivat tuntua kovilta ja vaikuttaa mielialaan. Tunne on tuttu varmasti monille lukiolaisille, Pajunen sanoo.