Moni suomalainen jättää koiransa rokottamatta: "On ehkä tuudittauduttu siihen, ettei omaan koiraan mikään tauti tule"

Noin viidennes koiranomistajista on jättänyt lemmikkinsä rokottamatta, koska pitää rokotuksia liian kalliina tai turhina. Asia käy ilmi eläinlääkäriasema Evidensian kyselytutkimuksesta. Asiantuntijoita rokottamattomuus huolestuttaa, sillä lemmikkien lisääntynyt matkailu kasvattaa myös tautitartuntojen riskiä.

Rokottamattomien koirien tarkkaa määrää Suomessa ei tiedetä, sillä rokottaminen on omistajan vastuulla, eikä sitä tilastoida. Eviran ylitarkastaja Liisa Kaartinen uskoo kuitenkin kyselyssä ilmoitetun viidenneksen pitävän suunnilleen paikkansa.

Koiria rokotettiin Suomessa ahkerimmin 1990-luvun alkupuolella penikkataudin levittyä maahan. Tämän jälkeen rokotusintoa on osaltaan voinut laskea parantunut tautitilanne.

Näin koiraa tulisi rokottaa

• Suomessa tulisi pitää voimassa koiran rokotukset penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta, parvovirusta ja rabiesta eli raivotautia vastaan.
• Pentu tulisi rokottaa ensimmäisen kerran 12 viikon iässä yhdistelmärokotteella (penikkatauti, tarttuva maksatulehdus ja parvo). Osissa yhdistelmärokotteita (nelosrokote) on mukana myös suoja kennelyskää vastaan.
• Seuraavan kerran pentu tulisi rokottaa 16–20 viikon ikäisenä ja tämän jälkeen vielä vuoden ikäisenä. Tehosterokote kehotetaan antamaan kolmen vuoden välein.
• Jos tartuntavaara on jostain syystä lisääntynyt, pentukoira voidaan rokottaa jo kuuden viikon iästä alkaen.
• Ensimmäinen rabiesrokote voidaan antaa 16–20 viikon ikäiselle koiralle.
• Eri rokotteita ei suositella annettaviksi samanaikaisesti. Rokotusten välin on oltava vähintään kaksi viikkoa.
• Rokotettavan koiran tulee olla terve ja matolääkitty. Nartut suositellaan rokotettaviksi ennen astutusta.

COLOURBOX

Lähde: Evira 

– Ihmiset eivät ole Suomessa tottuneet siihen, että koirat kuolisivat johonkin tarttuvaan tautiin, Eviran ylitarkastaja Kaartinen sanoo STT:lle.

– On ehkä tuudittauduttu siihen, että ei omaan koiraan mikään tauti tule.

Kaartinen pitää rokottamattomuutta huolestuttavana etenkin penikkataudin osalta, koska sen leviämisen estämiseksi rokotettuina tulisi olla yli 90 prosenttia koirista. Myös Evidensian eläinlääketieteellinen asiantuntija, erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio muistuttaa, että rokotuskattavuuden laskeminen voi tuoda 1990-luvun kaltaiset epidemiat takaisin.

– Penikkatautia ei ole ollut Suomessa vuosikausiin muuta kuin tuontieläimillä yksittäisiä tapauksia. Mutta sairaudet tulevat varmasti takaisin, jos ei rokoteta.

Tautiriskiä on nykyisin kasvattanut myös se, että lemmikit matkailevat yhä useammin omistajien mukana ympäri maailmaa. Viitteitä ongelmista on ollut nähtävissä Suomenkin rajalla. Aiemmin tässä kuussa Tornion tullissa tehdyssä tehovalvontaiskussa neljä koiraa käännytettiin takaisin Ruotsiin puutteellisten terveystietojen takia.

Vanhan koiran rokotuksia voi harkita

Sekä Kaimio että Kaartinen korostavat, että erityisen tärkeää on rokottaa koira pentuaikana. Evira suosittelee ehdottomasti myös raivotautirokotuksen voimassapitoa, koska raivotautia esiintyy Venäjällä.

– Itänaapurissa on kuitenkin koko ajan raivotautitapauksia, Kaartinen toteaa.

– Se on ihmisille tappava tauti, joten koirat on tärkeää pitää rokotettuina.

Jos koira tapaa paljon muita koiria esimerkiksi näyttelyissä tai koirapuistoissa, on myös kennelyskärokotus hyvä olla. Aikuisen koiran rokottamistarve voi kuitenkin olla yksilöllistä. Iäkkään koiran rokottamattomuus ei ole niin suuri riski, jos koira ei matkustele ja liikkuu lähinnä tuttujen koirien parissa.

Riittävät rokotukset pentuaikana antavat jonkinlaista suojaa myös vanhempana, Kaimio toteaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että ikääntyessä koiran immuunivaste laskee.

– Tällöin myös sairastuminen johtaa vakavampaan tautiin. Siksi suosittelemme rokotuksia Eviran suositusten mukaisesti myös iäkkäille koirille. Sellaista ei voi varmasti sanoa, että koiralle ei tarvitse tai kannata enää rokotusta antaa. Sairastumisen riski kuitenkin on, Kaimio summaa.

Evidensian tutkimukseen vastasi toukokuussa 700 lemmikkien omistajaa. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

***