Rabiesepäilyt ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Tappavaan tautiin liittyviä epäilyjä aiheuttavat etenkin rabiesriskimaista Romaniasta ja Venäjältä tuodut katukoirat, joiden rokotusmerkintöihin ei voi luottaa.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikka kertoo esimerkiksi marraskuisesta tapauksesta, jossa Romaniasta tuotu katukoira aiheutti Helsingissä epäilyn puremalla.
Koira oli karannut omistajansa asunnosta parvekkeen kautta ja puri kiinniottamisessa auttanutta raskaana olevaa naista kasvoihin. Ensimmäisenä tapauksesta uutisoi Helsingin Uutiset.
Myös raivotautina (eläimillä) tai vesikauhuna (ihmisillä) tunnettu rabies tappaa ihmisen käytännössä varmasti, mikäli estohoitoa ei anneta ennen oireiden puhkeamista. Estohoito suositellaan annettavan 24 tunnin kuluessa altistuksesta.
Lääkärit eivät näin ollen uskaltaneet olla aloittamatta kallista estohoitoa purruksi tulleelle naiselle.
– Näitä tapauksia on ollut ihan liikaa, ja ne ovat aina hyvin haastavia, Haikka huokaa.
Eläinlääkäri: Koiria ei pitäisi tuoda rabiesalueilta lainkaan
Lopulta osoittautui, että kasvoihin purrut koira aggressio viittasi enemminkin käytöshäiriöön. Tapaus ei ole kuitenkaan millään tapaa ainutlaatuinen.
Esimerkiksi Venäjällä tai Romaniassa, joissa tautia yhä esiintyy, koirien rokotustiedot saattavat olla epämääräisiä tai kokonaan paikkaansapitämättömiä. Haikan tiedossa on useita tapauksia, joissa Suomeen ulkomailta tuodulla koiralla on ollut papereiden mukaan rabiesrokote. Testeistä on käynyt ilmi, ettei rokotetta oltu tosiasiassa annettu.
Haikan mielestä katukoiria ei pitäisikään tuoda rabiesalueilta Suomeen ollenkaan.
Suomi on ollut virallisesti raivotautivapaa maa vuodesta 1991 lähtien. Suomeen tuoduissa eläimissä tautia on todettu tämän jälkeen kahdesti. Vuonna 2003 todettiin raivotauti Virosta tuodulla hevosella ja vuonna 2007 Intiasta tuodulla koiranpennulla.
"Seuraavana päivänä koira oli sittenkin Unkarista"
Kulkukoirien pelastaminen Suomeen näyttäytyy eläinlääkärille epämieluisana trendi-ilmiönä myös valehtelun kautta.
Lääkärit eivät voi aina luottaa omistajan sanaan siitä, mistä koira on peräisin.
– Juuri viime viikolla oli vireillä purematapaus. Tarina kertoi aluksi, että koira oli Monte Carlosta. Seuraavana päivänä koira oli sittenkin Unkarista, ja kun se saatiin valvontaeläinlääkärille tarkastukseen, sillä oli Bulgarian passi, jonka merkinnät olivat hyvin epämääräiset, Haikka kuvailee.
Muutamia kymmeniä rabiesepäilyjä tänä vuonna
Haikan mukaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella on ollut tänä vuonna muutamia kymmeniä rabiesepäilyjä. Määrä on hänen arvionsa mukaan ollut nousussa.
Tautiepäilyn kohdalla ihmiselle annettava estohoito maksaa noin 2 100 euroa. Haikka katsoo, että tämä summa tulisi periä ihmisiltä, jotka tuovat koiria Suomeen rabiesriskialueelta, kuten Venäjältä tai Romaniasta.
– Tämä on minun ratkaisuehdotukseni. Toivoisin myös, että Venäjältä ja Romaniasta tuotavilta koirilta testattaisiin rabiesin vasta-aineet, vaikka niiden tiedoissa lukisikin, että ne on rokotettu, Haikka esittää.