Kun EU:n 27 johtajaa kokoontuu tänään Bratislavaan, epävirallinen huippukokous halvaannuttaa suurelta osin Slovakian pääkaupungin.
Tonavan ylittäviä siltoja suljetaan perjantaina vuoron perään, jotta päämiehet ja -naiset delegaatioineen pääsevät liikkumaan lentokentän ja kokouspaikkana toimivan Bratislavan linnan välillä.
Siinä missä Bratislava pysähtyy, tarkoitus on osoittaa, että unioni ei.
Viesti Bratislavasta kuuluu, että EU menee eteenpäin nyt 27 jäsenmaan voimin - Britannian eroa ei jäädä ruotimaan, vaikka johtajat ovat nyt koolla ensimmäistä kertaa brexitin jälkeen. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Juha Sipilä (Kesk.)
2:21
Konkreettisia päätöksiä ei kokouksesta ole luvassa, vaan tarkoitus on käynnistää puoli vuotta kestävä prosessi, jonka aikana selvitetään mikä on EU:n tila, mitä sille pitää tehdä ja millä keinoin.
– Bratislavaan mennään ajatuksella, että unionilla on mahdollisuus ottaa itseään niskasta kiinni, arvioi suomalaisvirkamies.
Osa kokouslähteistä kuvailee Bratislavan istuntopäivää brainstormaus-henkiseksi, minkä tarkoituksena on etsiä unioniin hukassa olevaa yhteistä säveltä.
Kansalaiset keskiössä – pelkoja riittää
Viime kuukausina EU-päättäjienkin tasolla on ymmärretty kansalaisten keskuudessa vellovat pelot ja kasvava epävarmuus unionia kohtaan. Pelkojen kirjo on suuri, ja nyt niihin pitäisi yrittää vastata, mutta ei pakolla.
Osa pelkää maahanmuuttoa, osa terrorismia. Yksille pitkään jatkunut taloudellinen tilanne luo armotonta epävarmuutta arkeen, toiset ovat huolissaan siitä, että kasvoton unioni päättää liiaksi oman maan asioista.
On EU-kansalaisia, joille Euroopassa päätään nostanut kansallismielinen populismi on pelastus, suurimmalle osalle se on kauhistus.
Nyt nämä erimieliset eurooppalaiset pitäisi saada Bratislavassa ainakin kuulostamaan vahvalta ja yhtenäiseltä - siltä mitä unionin pitäisi olla.
Kokousta ovat pohjustaneet muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk. Jokainen heistä on vuorollaan puhunut yhtenäisyyden puolesta, rikkonaisuutta ja kansallisten etujen vaalimista vastaan.
Puolustusyhteistyö voisi olla yhteinen nimittäjä
Bratislavassa pöydällä on laaja kattaus asioita. Tarkoitus on keskittyä ensisijaisesti niihin, joista jäsenet ovat yhtä mieltä.
Kun EU-johtajat keskustelevat unionin turvallisuudesta, tulokulma on pikemminkin ulkorajojen vartiointi kuin mielipiteitä jakava keskustelu siitä, miten turvapaikanhakijoita pitäisi sijoittaa unionin sisällä.
Talouspuolella yhteneväisyyttä löytyy suhtautumisessa investointirahastoon, jota ollaan nyt kaksinkertaistamassa. Tosin Suomessa ollaan oltu sitä mieltä, että ennen tuplaamista, olisi syytä kunnolla arvioida, mitä rahastolla on ylipäätään saavutettu tähän mennessä.
Puolustusyhteistyön tiivistäminen lienee myös aihe helpoimmasta päästä. Tämän pitkäaikaisen hankkeen eteenpäin vieminen voisi olla nyt astetta helpompaa, kun sitä jyrkästi vastustanut Britannia on poissa pelistä.
Tosin tässäkin mielipiteet eriävät suuresti, kun keskustelu kääntyy askelmerkkeihin. Suomessa puolustusyhteistyön tunnetuimpia puolestapuhujia on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Silti meillä ei haluta mennä asioissa niin pitkälle, että puhuttaisiin EU:n yhteisestä armeijasta. Unkarissa puolestaan vaadittiin viimeksi torstaina, että sellainen pitäisi perustaa ehdottomasti.
Vaikka Bratislavan kokouslista on kattava, itse brexitin ruotimista johtajat välttävät. Se pallo on nyt Britannialla, jonka eroilmoitusta unioni odottaa.
Silti kukaan tuskin voi kiistää, etteikö brittien kansanäänestys hengittelisi 27 EU-johtajan niskaan vielä Bratislavan linnassakin.