EU-maille tulossa uudet vaatimukset julkisen rahan käytöstä – komissio tavoittelee sääntöjä, jotka olisi räätälöity maakohtaisesti

Sekä työnantajakeskusjärjestö EK:n että palkansaajien STTK:n mukaan ajatus siitä, että palattaisiin vanhaan sopimukseen ja vanhoihin sääntöihin, on mahdoton. Samoilla linjoilla on akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

EU:n vakaus- ja kasvusopimus määrää jäsenmaita esimerkiksi pitämään julkisen talouden alijäämän korkeintaan kolmessa prosentissa. Lisäksi julkisen talouden velka ei saa nousta yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Nyt sopimus on monista syistä vesittynyt todella pahasti, toteaa EK:n pääekonomisti Penna Urrila.

Lähes kolmeen vuoteen koko sääntökehikkoa ei ole voitu koronakriisin aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi edellyttää. Talouskurin höllennyksiä jatketaan ensi vuoden loppuun asti.

Jäsenmaiden velkasuhteet ovat keskimäärin reilusti yli 60 prosentin. Suomellakin on ollut jo pidemmän aikaa vaikeuksia velkatavoitteessa.

Lue myös: Suomen Pankin ekonomisti, onko edessä maailmanlaajuinen taantuma?

– Vanha sääntökehikko on täysin toimimaton, eikä sitä pystytä noudattamaan, joten se ei myöskään kovin hyvää luottamusta herätä. Sen oikeutus on siten heikentynyt aika vahvasti, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Sääntöjen tarkoituksena on alun perin ollut toimia ikään kuin kulmakivenä taloudenpidossa euroalueella. Suomessakin on perusteltu erilaisia valintoja näillä säännöillä.

Maiden erilaiset tilanteet huomioidaan

EU-komissiolta odotetaan keskiviikkona ehdotusta siitä, miten vakaus- ja kasvusopimusta pitäisi uudistaa. Komission kannasta on tihkunut julkisuuteen tietoja ennakkoon. Niiden mukaan komissio tavoittelee säännöstöä, joka olisi paremmin räätälöity kullekin jäsenmaalle.

– Tiukkojen numeroarvojen sijaan komission ehdotuksessa pyritään huomioimaan maiden erilaiset tilanteet. Jäsenvaltioille tehtäisiin useampivuotinen suunnitelma, jonka kautta ne sitoutuisivat vähentämään velkaantumistaan, Miettinen sanoo.

Lue myös: EKP:lta roima 0,75 prosentin koronnosto – nollakorkojen aika on ohi

Miettisen mukaan suunnitelmista tulisi sitovia, mutta sopeutuskeinojen valinta jäisi enemmän maalle itselleen päätettäväksi.

Miettinen pitää ehdotusta pääosin kannatettavana.

– Myös kasvuodotukset ovat erilaisia eri maissa, ja eri mailla on erilaisia väestön ikääntymisestä tulevia rajoitteita, jotka vaikuttavat myös näihin tulevaisuuden näkymiin.

Epärealistisia odotuksia ollut

Nykyisellään säännöissä edellytetään, että jos maa ylittää 60 prosentin velka-asteen, sen pitäisi pyrkiä vähentämään tämän ylittävää velkaa viidellä prosentilla vuosittain suhteessa perussopimuksissa asetettuun kriteeriin.

STTK:n Lainan mukaan olisi täysin epärealistista odottaa, että esimerkiksi Italia pystyisi vähentämään velkasuhdettaan siinä tahdissa.

– Jopa hyvänä vuotena viiden prosentin pudotus olisi harvinainen tapaus, hän sanoo.

Komission suunnitelmista tihkuneiden tietojen perusteella 60 prosentin velka-asteeseen palaamista ei edellytettäisi jatkossa enää nykysääntöjen mukaisessa aikataulussa.

Lue myös: Ennätysinflaatio euroalueella: nousi jo 10,7 prosenttiin

EK näkee lähtökohtaisesti hyvänä, että kriteerit olisivat maakohtaisia.

– Maat ovat erilaisia, ja niillä on eri edellytykset hoitaa velkaa, Urrila sanoo.

Urrilan mukaan ehtoja julkisen talouden hoidon vaatimuksista ei kuitenkaan saisi höllätä nykyisestä. Jäsenmaiden pitäisi nähdä oma etunsa niistä nykyistä paremmin.

– Heillä pitäisi olla myös oma intressi hoitaa julkista taloutta hyvin ja vastuullisesti.

Isojen kriisien ratkominen maksaa

Miettisen mukaan olennaista on, että säännöt ovat itsessään sillä tavalla realistisia, että ne mahdollistavat ylivelkaantumisen väistämisen. Toisaalta niiden pitää myös tehdä mahdolliseksi tietynlainen liikkumavara jäsenmaille tehdä investointeja. Siten myös EU:n suuret tavoitteet, kuten kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, pitää ottaa huomioon.

– On energiakriisi, Ukrainan sota ja ilmastonmuutos, joihin pitäisi vastata suurilla investoinneilla.

Lainan mukaan on hyvä pohtia, onko Suomenkaan enää edes tarkoituksenmukaista pyrkiä palaamaan 60 prosentin velkasuhteeseen, vaikka se periaatteessa voisi olla mahdollista.

Lue myös: Hallituksessa alustava sopu ennallistamisvääntöön ja huomiseen välikysymysvastaukseen – kiistelty muotoilu vielä keskustan ratkaistavana

– Ennemminkin on tarkoituksenmukaista ratkoa näitä kriisejä kuten ilmastonmuutosta, luontokatoa ja turvallisuuspoliittista tilannetta, hän sanoo.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi maanantaina, että Suomi painottaa velkakestävyyden merkitystä edelleen. Sääntöjen on hänen mukaansa pakko palata, mutta niiden täytyy ottaa "olosuhteet huomioon".