Ylisanoja ei ole säästelty, kun tämän päivän äänestystä on kuvattu paitsi noin 45 miljoonalle äänioikeutetulle kuin koko muulle Euroopalle.
Historiallinen kohtalon päivä, hyppy tuntemattomaan vai uudelleen syntyminen? Iso-Britannia vai pikku Englanti? Näitä asioita äänestäjät parhaillaan pohtivat jonottaessaan uurnille. Joka kymmenes ratkaisee kantansa vasta tänään. Äänestyspaikat ovat auki puoleenyöhön Suomen aikaa, joten tulos saadaan selville vasta huomenna aamupäivällä.
Myös nuorten panos on ratkaiseva. Viime parlamenttivaaleissa äänestämään vaivautui vain noin puolet nuorista äänioikeutetuista.
Moni valittaa, ettei ole saanut tarpeeksi tietoa, tai että informaatio on ollut ristiriitaista. Asiat ovat useimmille liian vaikeita hahmottaa, eikä kukaan osaa sanoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Politiikan asiantuntijaa nämä perustelut vähän huvittavatkin.
– Minusta on hieman hupaisaa, että ensin on vaadittu vuosikausia kansanäänestystä EU:ssa pysymisestä ja nyt 20-25% äänioikeutetuista on sitä mieltä, ettei heillä ole edellytyksiä ratkaista näin vaikeaa asiaa, sanoo politiikan tutkija Charles Lichfield Eurasia Groupista.
Tilanne muistuttaa paljon Skotlannin itsenäisyysäänestystä syksyllä 2014. Erouho oli kovaa, mutta silti skotit päättivät jäädä osaksi kuningaskuntaa.
Ero merkitsisi valtavaa myllerrystä koko Euroopassa. Prosessi kestäisi vähimmilläänkin kaksi vuotta. Erosopimuksen sisällöstä ei vielä ole mitään tietoa. Iso-Britannia on EU:n suurin sotilasmahti, toiseksi suurin talous ja nettomaksaja. Sijoitukset Britanniaan ovat viimeisen puolen vuoden aikana olleet jäissä, pörssikurssit sahanneet ja punta heikentynyt. Lähes puolet viennistä suuntautuu EU-maihin.
Oli äänestyksen tulos mikä tahansa, sitä odotetaan nyt kiivaasti. Niin tekevät myös noin 3 miljoonaa maassa asuvaa EU-kansalaista.
Miksi juuri Iso-Britannia?
Mutta miksi kaikista EU:n jäsenvaltioista juuri Iso-Britannia haluaa erota?
– Euroskeptismi on ollut vallalla Britanniassa jo pitkään. Maan media on tehnyt EU:sta pilkkaa ja huvittanut kansaa Brysselin laatimilla hölmöillä direktiiveillä.
– Toisaalta asiaa voi tarkastella myös historiallisesta perspektiivistä. Iso-Britannia on saari, jossa ajatellaan ja tunnetaan vähän eri tavalla kuin mantereella.
– Britannia ei kärsinyt esimerkiksi natsi-miehityksestä, eikä se tunne tarvetta sovitella asioita muiden maiden kanssa, vaan haluaa vetää omia linjojaan, Lichfield perustelee.
Konservatiivipuolue lupasi, että se vie EU-jäsenyyden kansanäänestykseen jo vuonna 2010. Viime vuoden vaalivoiton jälkeen lupaukset oli lunastettava.
Pääminisetri David Cameron teki surkean virhearvion laskiessaan puolueen Brexit-siiven viisi kertaa pienemmäksi kuin se nyt on. Puolue on entistä jakautuneempi, kun piti käydä juuri päinvastoin. Tästä voi päätellä ainoastaan sen, että hänen uransa pääministerinä ei kestä enää pitkään, oli tulos kumpi hyvänsä.
3:30
