Rehtorit ovat huolissaan oppivelvollisuusiän pidentämisen kustannuksista – "Luvatut rahat eivät riitä"

Kyselyyn vastanneista rehtoreista 92 prosenttia epäilee, etteivät luvatut rahat riitä oppivelvollisuusiän pidentämisestä koituviin kuluihin. Yli 80 prosenttia arvioi, että lukion ensimmäisen vuoden opiskelijan oppimateriaali-  ja opiskeluvälinekulut ylittävät 300 euroa.

Hallitus on luvannut korvata kulut täysimääräisesti, mutta rahaa on varattu vain 200 euroa oppilasta kohden. 

– Resursseja kannattaisi käyttää sinne perusopetuksen alkupäähän ennemminkin eli tuettaisiin lapsia siellä heti opintojen alkuvaiheessa, peruskoulun alkuvaiheessa ja saataisiin sieltä hyvä pohja, mutta tähän päädytiin ja tämän kanssa eletään, toteaa Luostarivuoren koulun rehtori Henri Littunen.

"Rahoja ei saa ottaa opetustoimesta"

Rehtorit ovat huolissaan siitä, otetaanko tarvittavat lisärahat muusta opetuksesta. 

– Kunnat ovat ylläpitäjiä. Kunnat joutuvat varmasti sen rahan kaivamaan. Laki on velvoittava. Niin ei saa käydä, että se raha otetaan opetustoimen sisältä. Kyllä se raha on kaivettava muualta. Muuten murennetaan sitä pohjaa, jos perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta lähdetään leikkaamaan, muistuttaa Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja Olli Luukkainen.

"Paljon uusia järjestelyjä ja hallintotyötä"

Yli 60 prosenttia arvioi työmääränsä lisääntyvän oppivelvollisuusiän pidentämisen takia jonkin verran tai merkittävästi. 37 prosentin mielestä vaikutusta työmäärään ei ole. 

– Tulee olemaan aika paljon uusia järjestelyjä ja hallintotyötä, että saamme kaiken toimimaan syksyllä, uskoo Turun klassillisen lukion rehtori Kai Heino.  

– Me nimenomaan kaipaamme apulaisrehtorijärjestelmää rehtorien tueksi. Kun pyrimme nyt saamaan koko ikäluokan sisään, niin ne viimeiset kyllä teettävät varmasti enemmän töitä kuin keskiverto-opiskelijat yleensä, pohtii Luukkainen.

"Me toteutamme parhaan kykymme mukaan"

Vielä viime syksyn kyselyssä 90 prosenttia rehtoreista halusi perua tai lykätä oppivelvollisuusiän pidentämistä. Edelleen kolme neljästä pitää aikataulua liian nopeana.

– Poliitikot ovat valtakunnassa päättäneet tämän ja me toteutamme sitä parhaan kykymme mukaan, sanoo Heino.

– Ilman toisen asteen tutkintoa ei enää työelämässä pärjää. Se on kiistattomasti kaikkien todettava ja todettu. Siksi tämä ratkaisu perustaltaan on oikea, mutta se täytyy resurssoida ja tehdä hyvin, vaatii Luukkainen.

MTV Uutisten ja Suomen rehtorien sähköpostikyselyyn vastasi 142 peruskoulun ja lukion rehtoria toukokuun alkupuolella.