Aiemmin Turun tunnin juna -nimellä kulkeneelle ratahankkeelle riittää edelleen tukea osakaskuntien johtajien piirissä. MTV Uutisten kyselyssä hankkeen kustannusten suuruus myönnetään ja aikataulussa pysymiseen uskotaan, kunhan päätöksiä syntyy ripeästi.
MTV Uutiset kysyi kunnan- ja kaupunginjohtajilta sähköpostitse muun muassa hankkeen aikataulusta ja rahoituksesta. Länsirata-yhtiössä ovat mukana Turku, Salo, Lohja, Vihti, Kirkkonummi ja Espoo. Kaikki kuusi kuntaa vastasivat, Espoosta ja Lohjalta kysymyksiin vastasi kunnanjohtajan sijaan virkamies.
Helsingin ja Turun välinen Länsirata lyhentäisi näillä näkymin matka-ajan kaupunkien välillä noin tuntiin ja 18 minuuttiin.
EU-rahaa ei herunut
Yksi kysymyksistä liittyi äskettäiseen takaiskuun EU-rahoituksen suhteen. EU-komissio ei myöntänyt Länsiradalle senttiäkään sen hakemasta 176 miljoonasta eurosta Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusvälineestä. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella tuen saaminen jäi pienestä kiinni. Yksi hylkäämisperuste oli se, että hanke ei ollut tässä vaiheessa vielä riittävän pitkällä esimerkiksi lupien suhteen.
Länsirata-kunnissa EU-rahan karkaamista ei suuremmin murehdita. Vastuuta vieritetään myös valtion suuntaan.
– Päätös oli osittain odotettu, sillä tiedettiin, että Länsiradan hakemusta joudutaan kiirehtimään. Osittain myös liikenne- ja viestintäministeriön viivyttelyn johdosta, toteaa puolestaan Turun pormestari Minna Arve.
– Hanke itsessään todettiin komission suunnalta tukikelpoiseksi ja myös kannattavaksi. Länsirata hakee tukirahoitusta joka tapauksessa seuraavilla hakukierroksilla, kirjoittaa Lohjan kaupunkirakennejohtaja Pekka Puistosalo.
– Edellytyksenä EU-tuen saamiselle on koko kansallisen rahoituksen olemassaolo. EU-tukipäätös ei itsessään ratkaise hankkeen toteutumista, sanoo Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen.
Valtio ja kunnat sitoutuneet sadoilla miljoonilla
Kritiikki Länsirataa kohtaan on tiivistynyt suuriin kustannuksiin ja kannattavuuteen. Kokonaiskustannusarvio liikkuu noin kolmen miljardin euron tienoilla. Sekä valtio että kunnat ovat sitoutuneet rahoittamaan rakennusvaihetta 400:lla miljoonalla eurolla eli yhteensä 800:lla miljoonalla. Koko hankkeen kustannusarvio on noin kolme miljardia euroa.
Kuntajohtajilta kysyttiinkin, pystyvätkö osakaskunnat suoriutumaan osuudestaan. Määrä todettiin suureksi, mutta samalla muistutettiin sen jakautuvan usealle vuodelle.
– Hankkeen vaikutukset kuntien talouteen ovat suuret. Lähtökohtaisesti olisi ollut parempi, että valtio vastaisi rataverkoston toteuttamisesta. Kirkkonummella on tulossa mittavia investointeja esimerkiksi koulu- ja päiväkoteihin ja tulee löytää kestävä taso kaikkien investointien toteuttamiseen, vastaa Kirkkonummen kunnanjohtaja Virpi Sailas.
– Meidän pitää pohtia omaa rahoituskykyämme ja siksi onkin tärkeää, että valtio kantaa riittävän osuuden siitä raideyhteydestä, joka tulee heidän taseeseensa suoraan. Kuntien osuudet täytyy pitää kohtuullisena. Mutta keskeneräisiä rahoitusneuvotteluja on turha lähteä spekuloimaan vielä, sanoo Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola.
– Rakennusvaiheen suuret kustannukset ajoittuvat useille vuosille. Liikenneinfraan tehtävät investoinnit ovat kuitenkin välttämättömiä. Ratahanke mahdollistaa luotettavan ja päästöttömän liikkumisen lisäksi merkittävät positiiviset vaikutukset alueiden kehittymiseen, vastaa Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo.
Kustannuksista väännetään osakasneuvotteluissa
Kunnissa hyväksyttiin alkukesästä Länsiradan esisopimus, jossa linjataan hankkeen jatkoaskeleista. Parhaillaan neuvotellaan osakassopimuksesta, jossa määritellään tarkemmin kustannusten jakautuminen kuntien ja valtion kesken. Turun Minna Arve muistuttaa, että sote-uudistuksen jälkeen kuntien budjetit ovat huomattavasti pienempiä, ja tämä pitäisi ottaa neuvotteluissa huomioon.
– Toinen asia koskee sitoutumista hankkeeseen. Nykyisen soutamisen ja huopaamisen pitäisi loppua ja kuntien saada varmuus siitä, että koko Länsirata-hanke toteutetaan, hän sanoo.
Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut aloittamaan rakentamisen Espoon ja Lohjan sekä Salon ja Turun välisillä osuuksilla. Yli 60 kilometrin mittainen uusi rataosuus Lohjalta Saloon jää tulevien hallitusten murheeksi. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) linjasi äskettäin Helsingin Sanomissa, että Tunnin junan toteuttamisesta ei ole ”kahta sanaa.”
Lue myös: Hallitus, luopukaa Turun tunnin junasta ja koko 4 miljardin investointiohjelmasta, vaatii Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
Kritiikkiä hallituksen sisältä
Hallituksen piirissä Länsirata on saanut osakseen myös nuivempaa suhtautumista. Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi MTV:lle heinäkuussa, että hanke ei ole ministeriön, vaan hallituskumppani kokoomuksen ajama. Ranne on muutenkin puhunut radan kannattavuudesta kriittisesti.
MTV kysyi kuntajohtajilta kommenttia myös hallituksen sitoutumisesta ja ministeri Ranteen kommenteista. Vastaukset olivat melko diplomaattisia, ja taikasana ”hallitusohjelma” mainittiin lähes kaikissa vastauksissa.
– Länsiradasta on sovittu hallitusohjelmassa, eikä tiedossa ole, että tilanne olisi muuttunut, toteaa Anna-Kristiina Korhonen.
– Julkisuudessa käydään paljon keskustelua hankkeesta, myös hallituspuolueiden taholta. Osaltamme on ollut ja on tärkeää, että hallitusohjelman kirjaukset pitävät eikä meillä tämän suhteen ole ollut hankkeeseen sitoutumisesta epäilyksiä, kirjoittaa Pekka Puistosalo.
Tämän hetken arvion mukaan Länsirata voisi olla valmis 2030-luvun alkupuolella. Kuntajohtajien mielestä aikataulussa voidaan pysyä, jos päätöksiä saadaan aikaiseksi.
– Omistajien tehdessä rakentamiseen liittyvät jatkopäätökset alkavan syksyn aikana aikataulu on realistinen, sanoo Espoon Olli Isotalo.
– Hanke on edennyt aikataulun mukaisesti ja jatkon kannalta olennaista on osakassopimusneuvotteluiden eteneminen, vastaa puolestaan Anna-Kristiina Korhonen.