Helsingissä on yli 50 kallioon louhittua väestönsuojaa. Yksi suurimmista on Hakaniemessä sijaitseva Merihaan väestönsuoja, joka on tarkoitettu 6000 ihmisen käyttöön. Se on jykevintä mahdollista siviililuokkaa ja suunniteltu kestämään ydinräjähdyksestä aiheutuva paineaalto. Näin normaalioloissa maanalainen tila on kuitenkin aivan toisenlaisessa käytössä.
3:00
Sovittuamme Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen varautumispäällikkö Andreas Schneiderin kanssa tapaamisen Merihaan väestönsuojaan Hakaniemessä tajuan käyneeni maanalaisessa tilassa useita kertoja aiemminkin – lasten leikkiluolassa päästelemässä höyryjä sadepäivinä ja myös parkkihallissa.
Mitä uudempia väestönsuojat ovat, sitä enemmän niiden suunnittelussa on otettu huomioon normaaliolojen käyttöä, Andreas Schneider kertoo.
Katso ylläolevasta kartasta, missä väestönsuojat sijaitsevat.
– Itäkeskuksen uimahalli on väestönsuoja, sieltä otetaan vain vedet pois. Helsingin keskustassa kaikki isot parkkihallit ovat käytännössä väestönsuojia, esimerkiksi Forumin ja Stockmannin alla. Myös kaikki metroasemat Sörnäisistä Ruoholahteen ovat väestönsuojakäyttöön otettavissa.
Merihaassa monenlaista toimintaa
Merihaassa on parkkihallin ja leikkiluolan lisäksi viisi ahkerassa käytössä olevaa pelikenttää, kuntosali ja kahvio.
Osa väestönsuojatiloista on Helsingin pelastuslaitoksen käytössä. Siellä pidetään muun muassa valmistautumiskursseja siviileille ja säilytetään kriisiajan varusteita.
Väestönsuoja koostuu neljästä 1500 hengen suojaosastosta. Ne ovat omia paloteknisiä osastoja, joten ne pystytään rajaamaan omiksi osastoikseen.
Kaikki tarvittava odottaa varastoissa
Jos väestönsuoja jouduttaisiin ottamaan käyttöön, odottaa siellä kaikki tarvittava. Vesipisteet, nukkumapaikat ja käymälät ovat asennusta vaille valmiina.
Merihaan väestönsuoja on tarkoitettu 6000 hengelle lähinnä Merihaan asuinalueelta. Sen pinta-ala on noin 12 000 neliömetriä, mikä tekee 0,75 m2 ihmistä kohden.
Tiukkaa tekee, mutta ajatus onkin, että suojassa toimitaan kolmessa vuorossa.
– Yksi nukkuu, yksi on vapaalla ja yksi tekee töitä, summaa Helsingin pelastuslaitoksen varautumispäällikkö Andreas Schneider.
Organisaatiota pyörittävät suojautujat
Jos sisäministeriö päättää, että väestönsuojat pitää ottaa käyttöön, on ne saatava käyttökuntoon 72 tunnin aikana. Käyttöönotto on aina kulloisenkin suojan omistajan tai haltijan vastuulla, Merihaan tapauksessa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen.
Sen jälkeen suurimman osan vaadittavista töistä hoitavat suojautuvat kansalaiset itse.
– Organisaatio muodostuu suojautuvista ihmisistä. Vain kourallinen ihmisistä on etukäteen koulutettuja ja sijoitettu tehtäviin, näin isossa suojassa ehkä vähän yli 50 ihmistä, Schneider kertoo.
Suuri väestönsuoja onkin käytännössä omatoiminen yhteiskunta pienoismallissa.
– Suojan pyörittämiseen liittyy paljon tekemistä. On esimerkiksi ilmanvaihtokoneisiin liittyviä tehtäviä, ihmisten käymälätarpeiden ja vesihuollon hoitaminen, ja järjestyksenpitoa.
Yksi konkreettinen esimerkki huoltotöistä ovat käymälät.
– Perusinfraa pitää täälläkin pyörittää, esimerkiksi tyhjentää täällä olevia käymätöitä, koska ne eivät ole viemäriverkossa, Schneider sanoo.
Pääsisäänkäynti ei ole käytössä
Merihaan väestönsuoja on varsin huomaamaton. Merihakalaisten pääsisäänkäynti maastoutuu asuinkompleksiksi sen edustalla kulkevan autotien väliseen nyppylään eikä sinne vie edes kunnon polkua. Se ei olekaan normaalioloissa lainkaan käytössä.
Matka alas kalliosuojaan tai sieltä ylös taittuu metalliportaita – ilman hissiä. Liikuntarajoitteiset joudutaankin kantamaan alas.
Kestää ydinräjähdyksen ja kemikaalit
Merihaan väestönsuoja edustaa parasta suomalaista siviilitason suojaa.
– Tämä kestää ydinräjähdyksen aiheuttaman paineaallon ja säteilyvaaran ja myös kemiallisten aineiden aiheuttamat kontaminaatiotilanteet, pelastuslaitoksen Schneider kertoo.
– Väestönsuojan ovet ja muut rakenteet suojaavat paineelta ja sirpaleilta. Jos ilma ulkona on saastunutta, väestönsuoja voidaan laittaa täyteen tiiviyteen. Silloin ei ulkoa oteta lainkaan ilmaa vaan ollaan niin sanotusti sulkutilassa.
– Joissain suojissa on lisäksi tekninen valmius myös ilman kierrättämiseen suojan sisällä sulkutilan aikana. Ja tarvittaessa sitten ulkoa otetaan ilmaa erikoissuodattimien kautta.
Schneiderin mukaan kaikki väestönsuojasta löytyvät pelit ja vempaimet on tehty "rakkaudesta rautaan".
– Ne on kestävät hyvin esimerkiksi iskuja. Lisäksi laitteet ovat hyvin yksinkertaisia, järjestelmiin on tuotu hyvin vähän haavoittuvuuksia eikä näitä saada helposti kyykkyyn.
– Laitteiden on tarkoitus toimia mahdollisimman karuissa olosuhteissa ja mahdollisimman yksinkertaisesti.
Vaikka väestönsuojasta löytyykin kaikki tarpeellinen, puuttuvat sieltä nykyajan mukavuudet. Kaikki henkilökohtainen ruuasta peittoihin ja tyynyihin on tuotava paikalle itse. Ei ole suihkuja eikä nettiä.
– Suihkukalustoa ei varsinaisesti ole muuta, kuin ihmisten puhdistamiseen tarkoitetut suihkut. Niitä käytetään, jos pitää puhdistaa ulkoa tulevia saastuneita ihmisiä eli jos epäillään käytetyn kemiallisia aineita tai taisteluaineita. Ei tämä ihan kylpyläosasto ole.
