Netin huumekauppa painui Suomessa maan alle ja raaistui – MTV:n selvitys paljastaa, miten viranomaisten iskut muuttivat tilannetta

Syksyllä 2017 Tulli ja Keskusrikospoliisi sulkivat Tor-verkossa toimineen Sipulikanavan. Paikka ehti olla auki neljä vuotta.

Keväällä 2019 Tulli tiedotti näyttävästi iskeneensä Silkkitien kimppuun ja takavarikoineensa sen palvelimet Ranskasta. Viiden toimintavuoden aikana Silkkitien läpi virtasi Tullin mukaan 50 miljoonaa euroa laitonta rahaa.

Viranomaisoperaatiot eivät lopettaneet suomalaisten anonyymia huumekauppaa Tor-verkossa. Silkkitietä ja Sipulikanavaa seurasivat esimerkiksi Torilauta, Keskustori, Rautatietori ja Tekstilauta.

– Uudet paikat ovat olleet entisiä pienempiä ja lyhytikäisempiä. Osa on ilmoittanut heti aloittaessaan, että toiminta olisi määräaikaista, kertoo toimintavastaava Juha Sedergren Tukikohta ry:stä. Sedergrenin vetämän Tukiverkko-hankkeen tarkoituksena on viedä apu, hoitoonohjaus ja päihdeneuvonta anonyymeille huumemyyntipaikoille verkkoon.

– Ajatus määräaikaisista palveluista liittyy kiinnijäämisen pelkoon, mitä pidempään alustaa pidetään auki, sitä todennäköisemmin viranomaiset saavat siitä vihiä.

Tällä hetkellä Tor-verkossa on auki neljä suomenkielistä huumemyyntipaikkaa. MTV Uutiset ei kerro sivustojen nimiä, koska ei tahdo ohjata ketään huumekaupoille.

Nettihuumekauppa pirstaloitui

Viranomaisoperaatiot Tor-verkossa ovat olleet tehokkaita. Suomenkielinen huumemyynti pimeässä verkossa on hiipunut hiljalleen huippuajoistaan ja yksi syy on se, etteivät ihmiset ehdi löytää massoittain uusille alustoille ennen niiden sulkeutumista.

Rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisista arvioi, että huumeiden verkkomyynti on nyt pirstaloitunut voimakkaasti.

– Sellaiset huumeiden maahantuojat ja jälleenmyyjät, jotka eivät kuulu järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja joilla ei ole kontakteja entuudestaan ulkomaisiin huumekauppiaisiin, hankkivat huumeet Tor-verkon kansainvälisiltä kauppapaikoilta. Tällöin kyse on kilojen ja jopa satojen kilojen huume-eristä, Sainio kuvailee.

– Huumeiden katukauppa eli käyttäjäkauppa tapahtuu nykyisin eri pikaviestisovelluksien, kuten WikrMe-, WhatsApp- ja Signal-sovellusten myyntiryhmissä, joita on satoja ellei jopa tuhansia.

Tukikohdan Juha Sedergrenin mukaan huumeiden katukaupan voimallinen siirtyminen pikaviestisovelluksiin on hyvin tuore, alle vuoden ikäinen ilmiö.

– Huumemyynti alkoi siirtyä pikaviestisovelluksiin, kun Tor-verkossa toiminut ammattimaisesti toiminut Rautatietori-myyntipaikka sulkeutui viime vuoden puolivälissä, Sedergren sanoo.

Myyntiryhmät usein paikallisia

Pikaviestisovelluksien huumemyyntiryhmät toimivat useimmiten alueittain, esimerkiksi kaupunkien mukaan. Esimerkiksi Helsingille löytyy omia myyntiryhmiä, Tampereelle ja Turulle taas omansa.

MTV Uutisten tietojen mukaan pikaviestisovellus Telegramiin ilmestyi kolmisen kuukautta sitten uusi kauppapaikka, jolla on tällä hetkellä yli 5 000 käyttäjää.

Uusi myyntipaikka toimii samalla logiikalla kuin Tor-verkon kauppapaikat, sen alla toimii kymmeniä paikkakunnittain jaoteltuja alasivuja. Käyttäjien lisäksi tuore palvelu tarjoaa oman alustan tukkukaupalle eli ammattimaiselle suurten erien huumekaupalle.

– Ryhmä on tällä hetkellä suurin, paras ja suojatuin. Kaikki ovat siirtyneet sinne, kertoo MTV Uutisten lähde.

– Sisään pääsee vain kutsulla, mutta jonkun pitää tuntea henkilö ja ottaa vastuu hänestä. Ylläpito kollaa henkilöä, löytyykö häntä esimerkiksi muista huumemyyntiryhmistä. Aika tarkaksi on mennyt kontrolli.

Kontrollin tarkoitus on estää viranomaisten pääsy ryhmiin ja kiinnijääminen laittomuuksista. Poliisin on vaikea pysyä uusien suljettujen ryhmien perässä, joita syntyy ja kuolee jatkuvasti.

– Pikaviestisovellusten ryhmien tarkoitus on, että huumekaupasta voidaan viestiä piilossa viranomaisilta. Poliisin on hankala päästä sisään näihin ryhmiin, joten valvonta on jälkijättöistä. Saamme tietoja lähinnä laite-etsintöjen yhteydessä sitten, kun joku jää kiinni, Sainio kuvailee.

Huumeiden verkkokaupan pirstaloituminen onkin hankaloittanut viranomaisten puuttumista huumekauppaan.

– Totta kai poliisi yrittää seurata huumeiden katukauppaa verkossa, mutta kun myyntiryhmiä on jopa tuhansia eri sovelluksissa, vaikeaa se on, Sainio sanoo.

Maan alle painumisesta lieveilmiöitä

Päihdetyön ammattilaisen näkökulmasta viranomaisten iskuilla Tor-verkon suuria huumemyyntipaikkoja vastaan on ollut myös negatiivisia vaikutuksia. Merkittävin näistä on huumekaupan raaistuminen, mikä näkyy esimerkiksi huumekaupan yhteydessä tehtyjen ryöstöjen lisääntymisenä.

Poliisi on kamppaillut ilmiön kanssa parin viime vuoden ajan erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa suurissa kaupungeissa. Ryöstöt noudattelevat samaa kaavaa: ostaja ja myyjä sopivat huume-erän vaihtamisesta ja jompikumpi ryöstää toisen osapuolen väkivaltaisesti.

– Ennen kuka tahansa pääsi seuraamaan Tor-verkon isojen kauppapaikkojen toimintaa ja myyjille sekä ostajille annetut palautteet olivat julkisia. Nyt viranomaistoiminta on onnistunut työntämään huumekaupan maan alle eli suljettuihin ryhmiin, joihin ei ole pääsyä sen enempää viranomaisilla kuin auttavilla tahoilla, Sedergren kuvailee.

Tällä hetkellä kuka tahansa voi perustaa valehuumemyyntiryhmän, jonka todellinen tarkoitus saattaakin olla etsiä sopivia uhreja ryöstöille. Sedergren muistuttaa, että poliisin tietoon tulevat huumekaupan yhteydessä tapahtuneet ryöstöt ovat vain jäävuoren huippu.

– Valtaosa ryöstöistä ei tule ilmi, koska kukaan ei tee rikosilmoitusta pieleen menneestä huumekaupasta.

Huumekauppa raaistunut

Viranomaiset toimivat lain mukaan ja lainsäädännöstä päättävät poliitikot, joiden valinnasta vastaa kansa. Sedegrenin näkemys on, että nykyinen kriminaalipolitiikka on raaistanut huumekauppaa.

Mitä tehokkaampia keinoja lainvalvojalla on suitsia huumeiden katukauppaa, sitä voimakkaammin ilmiö painuu maan alle ja myös raaistuu. Anonyymissä huumekaupassa lyhytikäisillä alustoilla ihmisten on vaikea varmistua siitä, kuka tavaranvaihdossa on vastapuolena.

– Kun ihmiset eivät tunne toisiaan, kauppa voi kääntyä väkivallaksi. Myyjät ja ostajat varautuvat lähtökohtaisesti väkivaltaan, eli ottavat veitset ja aseet mukaan, mistä voi sitten syntyä pahaa jälkeä, Sedergren sanoo.

– Tämä sama ilmiö on nähtävissä muuallakin maailmassa.

Parikymmentä vuotta päihdetyötä tehnyt Sedergren korostaa, ettei hän puhu päihdekaupan vapauttamisen puolesta. Hänen mielestään huumeidenkäyttö pitäisi nähdä kuitenkin sosiaalipoliittisena eikä rikosoikeudellisena ongelmana.

– Huumeista ja niiden vaaroista pitääkin puhua, mutta miksi yhteiskunnassa suhtaudutaan huumeidenkäyttäjiin lähtökohtaisesti niin, että he ovat ihmisinä huonoja ja rikollisia? Sedergren kysyy.

Sedergren puhuu humaanin huumepolitiikan puolesta, jonka ajatuksena on minimoida huumeiden haitat yhteiskunnalle mutta myös yksilölle. Rankaisemisen sijaan painotetaan ennaltaehkäisyä ja hoitoon pääsemistä.

– Jos yhteiskunta lakkaisi stigmatisoimasta huumeidenkäyttäjiä, ongelmaan voitaisiin miettiä ratkaisuja, jotka lisäisivät huumeidenkäyttäjien ja huumekentällä toimivien ihmisten turvallisuutta, eivätkä heikentäisi sitä.

Päihdeneuvontaa myyntipaikoille

Huumekaupan pirstaloituminen ja muuttuminen yhä suljetummaksi hankaloittaa myös auttamistyötä.

Sedegren kertoo, että Tukiverkko-hankkeen päihdetyöntekijät ovat päässeet kymmenelle suurimmalle Tor-verkon suomenkieliselle huumemyyntipaikalle. Nyt kun huumekauppa on siirtynyt pikaviestisovelluksiin, ovet ovat säpissä.

– Tietääkseni vain Oulussa päihdetyöntekijät onnistuivat pääsemään paikalliseen ryhmään, muualla se ei ole onnistunut. Tämä on huono juttu, Sedergren sanoo.

Perinteisesti ihmisten on pitänyt tuntea joku, että pystyy hankkimaan aineita. Ennen oli myös moraalikoodistoja, ettei alaikäisille myydä. Nykyisin nämä eivät enää päde.

– Teknologian kehityksen myötä kuka vaan voi tilata mitä vaan postimyyntinä kotiin. Ei ole vanhempaa käyttäjää sanomassa, että tällä tavalla ja tämän verran kannattaa käyttää. Ihmiset tilaavat mitä tilaavat ja kokeilevat sokkona, Sedergren sanoo.

Huumerikollisuus kansainvälistyy

 Helsingin poliisin Kimmo Sainio on huumekaupan tulevaisuuden suhteen realisti. Sainio sanoo, että huumekauppa on ammattirikollisille samanlainen päivätyö kuin esimerkiksi hänelle poliisintyö.

– Poliisi kohdistaa resurssinsa pääasiassa isoihin toimijoihin, ei käyttäjiin. Viime vuosina olemme onnistuneet ampumaan alas isoja järjestäytyneitä huumeorganisaatioita ja tekijät ovat vankilassa. Mutta huumerikoksia tämä ei lopeta, Sainio sanoo.

– Myös ammattimainen huumekauppa kansainvälistyy ja kovenee. Viranomaisten onnistumiset ovat tehneet liigoista entistä varovaisempia.

Sainio toteaa, että vaikka poliisin kiikarissa onkin huumekaupan ylätaso, poliisi pyrkii valvomaan myös käyttäjätason tekemisiä. Verkkohuumekauppa on poliisille haaste.

– Tekninen osaaminen menee koko ajan eteenpäin, tulee uusia sovelluksia, keinoja sekä vempaimia ja nuoret ovat yhä valveutuneempia tässä maailmassa. Poliisilla on haasteita saada palkattua rehelliseen työhön nykyisillä palkoilla vastaavaa osaamista, Sainio myöntää.

Lue myös: Luulitko, että virtuaalivaluutan liikkeet pysyvät piilossa? KRP murtaa pitkäkyntisten haaveet: “Isoja harppauksia on tehty aika lyhyessä ajassa”

Tor-verkossa operoineelle lahtelaismiehelle 11 vuoden vankeustuomio laajassa huumevyyhdissä

Useiden maiden poliisien yhteisoperaatio iski pimeään verkkoon, 150 ihmistä pidätettiin

28-vuotiaat miehet pyörittivät huumekauppaa Tor-verkossa: Huumekätkö löytyi sangen erikoisesta paikasta

Netissä huumeiden kauppapaikkaa ylläpitänyt mies syyllistyi itsekin huumeiden välittämiseen, katsoo KKO

Äiti keskeytti 14- ja 16-vuotiaiden huumepostiljoonien bisnekset – Poikien pomo luuli vitsiksi: ”Mutsi löys kaikki kamat”