Tutkimus seurasi Suomen salattua nettihuumekauppaa päivä päivältä – alle vuodessa kauppaa käytiin yli 2 miljoonalla

Tutkimus tallensi kauppapaikalla toimivien huumekauppiaiden myyntejä koskevia tietoja päivittäin lähes vuoden ajan. Tarkoituksena oli erityisesti selvittää, miten huumeita ostaneiden kauppiaille antamat ”palautteet” ja toisaalta huumekauppiaiden ilmoittamat varastotiedot vaikuttavat heidän suosioonsa ostajien parissa. Tutkimuksen mukaan mitä paremmat palautteet ja mitä suuremmat varastot myyjällä on, sitä paremmin kauppa käy.

– Tässä on sama logiikka kuin Huuto.net-palvelussa: Voit kyllä tehtailla itsellesi joitain kymmeniä positiivisia palautteita, mutta toiminnan jatkuessa oikeat palautteet alkavat kertoa kyllä oikeaa kuvaa kaupankäynnistäsi. Varastot on toki helppo liioitella, kertoo Juha Nurmi, yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tutkimuksessa esimerkiksi selvisi, että harvat huumekauppiaat olivat aktiivisia paria kuukautta pidempää aikaa, ja pieni osuus huumekauppiaista teki suurimman osan kaikesta kaupasta. Tutkimuksen mukaan varastot ja palautteet ovat merkittävä apuväline myyjälle vakuuttaa asiakkaat luotettavuudestaan netin epävakailla huumemarkkinoilla.

Vaikka huumeiden myynnistä sovittaisiinkin verkon välityksellä, huumeet siirtyvät myyjältä ostajalle perinteisin keinoin esimerkiksi postitse, maakätköstä tai kädestä käteen.

Netin merkitys pieni, mutta kasvava

Tutkimuksessa selvisi, että rahallisesti suurinta oli erilaisten stimulanttien, kuten amfetamiinin ja kokaiinin kauppa, joita myytiin yli puolella miljoonalla eurolla. Kannabistuotteita ja synteettisiä kannabinoideja myytiin hieman alle puolella miljoonalla ja ekstaasin kaltaisia empatogeenejä lähes 400 000 eurolla. Kannabis, amfetamiinit ja ekstaasi ovat Suomessa käytetyimpiä huumausaineita. Merkillepantavaa on, että mainitun kaltaisten viihdekäytössä kysyttyjen aineiden myynti korostui ongelmakäytössä yleisempien aineiden kustannuksella. Tällaisia aineita ovat Subutexin kaltaiset opioidit ja rauhoittavat lääkkeet.

Vaikka tutkimuksen aikana huumekauppaa käytiin tutkitussa verkkokaupassa merkittävällä summalla, ei huumeiden nettikauppa ole tutkijoiden mukaan kuin murto-osa koko Suomen huumekaupasta.

– Suomen huumemarkkinoiden arvon on arvioitu olevan kertaluokkaa sata tai kaksi sataa miljoonaa euroa. Nettikaupan osuus olisi tällöin vasta joitain prosentteja koko huumekaupasta, mutta kasvu on jatkuvaa ja tasaista, Juha Nurmi kertoo.

– Yhteiskunta on digitalisoitumassa eli palvelut sähköistyvät. Samoin myös huumekauppa, hän toteaa.

Sähköistyminen tekee huumekaupasta näkyvää

Nurmi katsoo, että kaikelle ihmisten kehittämälle tekniikalle keksitään rikollisia käyttötarkoituksia. Rikollisuus muuttuu uuteen muotoon ajan myötä. Vaikka salatut verkot tekevät kaupasta anonyymiä ja siten salaista, on digitalisaatio paradoksaalisesti tehnyt huumekauppaa näkyvämmäksi.

– Kaupankäynti on kaikkien katseltavana. Nähdään, että joku myy juuri tätä huumetta tällä hinnalla. Kuka tahansa voi silloin tutkia huumekauppaa helpommin, ainakin verkon osalta, Nurmi toteaa.

Vaikka verkkoon siirtyminen voi avata huumekaupan sellaisille henkilöille, joilla ei aiemmin ollut kontakteja diilereihin, ei Nurmen tiedossa ole Silkkitien huumekaupan lisänneen käyttöä Suomessa.