MTV Rovaniemen yössä: Tavalliset teinit myyvät huumeita, velkoja peritään rajuin keinoin – "Väkivaltaa käytetään vailla tolkkua"

Juhlakansa on kokoontunut Rovaniemen keskustassa sijaitsevien baarien terasseille nauttimaan kesäisestä illasta. Alkoholi virtaa ja ihmiset ovat hyvällä tuulella.

19-vuotias Meeri Hytinkoski on tullut viettämään iltaa ystävänsä kanssa. Hänen mukaansa huumekauppa ei näy keskustan kaduilla. Rovaniemi on mainettaan parempi.

– Kun vertaa isompiin Etelä-Suomen kaupunkeihin, niin kyllä täällä on turvallisempaa, Hytinkoski pohtii.

Vuonna 2010 julkaistiin Reindeerspotting – pako Joulumaasta -dokumentti, joka kertoo raivorehellisellä tavalla narkomaanien elämästä Rovaniemellä.

Suosittu dokumentti tulee edelleen esiin puhuttaessa kaupungin huumekulttuurista.

– Huumekauppa näkyy jonkin verran, mutta ei niin paljon kuin Rovaniemellä voisi ajatella sen näkyvän, Emma-Liina Hinno, 22, kertoo ja viittaa dokumentin luomaan mielikuvaan kaupungin menosta. 

Nuhteettomat nuoret lähtevät huumekauppaan

Täysi-ikäisyyttä lähestyvä poikajoukko on kokoontunut McDonaldsia vastapäätä sijaitsevan kauppakeskuksen aulaan. Jutustelu keskeytyy, kun yhden nuoren puhelin soi.

Lippispäinen nuori lähtee kiireesti pikaruokalan parkkipaikalle, jossa hän etsii katseellaan soittajaa.

Paikallisten mukaan huumeet ja raha vaihtavat omistajaa McDonaldsin parkkipaikalla. Lähistöllä aikaansa viettävät myös monet nuoret.

Huumeita kauppaavat "tavalliset nuoret"

Rikoskomisario Tuomo Seikkula kertoo, että Rovaniemellä on havaittavissa huolestuttava ilmiö. Poliisi kohtaa aiempaa enemmän nuoria, joita epäillään huumausainekaupasta.

Vielä huolestuttavampaa Seikkulasta on se, että nämä huumeita kauppaavat nuoret ovat poliisille ennestään tuntemattomia, niin sanotusti "tavallisen taustan omaavia, nuhteettomia" nuoria.

– Ei ole kyse syrjäytyneistä tai syrjäytymisen uhan alla olevista nuorista. Näiden nuorten elämäntilanne on tavallinen, eikä ole selkeää syytä, miksi huumekauppaan on lähdetty. 

Teinien huumevyyhdin jäljille päästiin sattumalta

Viime joulukuussa Rovaniemen poliisi pääsi "teinien huumeliigan" jäljille. Poliisilla oli liikennetehtävä, jonka yhteydessä löytyi myös huumausaineita. 

Kenttävalvonta alkoi tutkia tapausta. Etsinnöillä ja puhutuksilla selvisi, että kyseessä oli laajempi kokonaisuus, johon liittyi myös alaikäisiä nuoria. 

– Nuoret olivat ajautuneet huumekauppaan mukaan kavereiden kautta. Kaikki heistä käyttivät itse ja kun on nuorista kyse, pian tuli vastaan se, etteivät rahat riitä ja piti alkaa myymään rahoittaakseen käyttöä, Seikkula kertoo.

Seikkula kuvaa kokonaisuutta poikkeukselliseksi sen koon ja nuorten pääosin nuhteettomien taustojen vuoksi.

Osa epäillyistä ohjettiin hoitoon

Lopputulemana oli se, että poliisi epäili kolmeatoista 17–20-vuotiasta kannabiksen käytöstä ja välittämisestä. Epäillyistä kahdeksan on alaikäisiä. Nyt tapauksen esitutkinta on valmistunut ja tapaus on siirtynyt syyttäjälle.

Seitsemän nuorta ohjattiin hoitoon sen sijaan, että heitä vastaan olisi nostettu rikossyyte. 

Vuonna 2001 huumausainelakia uudistettiin, mikä mahdollisti sen, että poliisi voi ohjata hoitoon syytteen sijaan. Näissä tapauksissa asian käsittely rikosprosessissa voi päättyä, eikä sitä saateta syyttäjän harkittavaksi.

Seikkulan mukaan hoitoon ohjaus on Rovaniemellä käytetty tapa nuoren syyllistyessä huumausaineiden käyttörikokseen.

– Kaikki eivät suorita hoitoa loppuun ja joillakin se keskeytyy, mutta minusta on iso juttu, että se aloitetaan, Seikkula kommentoi.

"Huumemaailman velkoja ei viedä perintämenettelyihin"

Jos perjantaista kesäiltaa viettävät juhlijat kokevat olevansa turvassa, huumeiden käyttäjien ja myyjien välienselvittelyt ovat raaistuneet.   

Seikkula on huolissaan raaistuvasta väkivallasta huumekauppaan kytkeytyvän nuorien keskuudessa. 

– Väkivalta kuuluu aina huumemaailmaan. Siellä syntyy velkoja, joita ei viedä perintämenettelyihin, vaan hoidetaan toisilla tavoilla. 

Seikkulan mukaan väkivaltaa käytetään aiempaa herkemmin. Sekä huumeiden myyjiä että ostajia ryöstetään väkivaltaisesti. Väkivalta ei kuitenkaan ole ulottunut sivullisiin. 

– Vaikka tilanne ei vaatisi väkivaltaa, saatetaan käyttää, vailla minkäänlaista tolkkua.

Kymmeniä huumeille menetettyjä tuttavia

Aiemmin väkivalta liittyi lähinnä kovempien huumeiden, kuten amfetamiinin kauppaan. Seikkulan mukaan vielä puoli vuotta sitten, jos kannabiksen myyjä kertoi pelkäävänsä vakavaa väkivaltaa, poliisin ei tarvinnut ottaa tilannetta niin vakavasti. Nyt tilanne on toinen.

– Sitä olisi aiemmin sen kaltaisessa viitekehyksessä suhtautunut siihen kevyemmin, että mihin perustuen on syytä pelätä. Nyt on selkeitä viitteitä, että väkivaltaa käytetään aiempaa herkemmin, eikä se liity vain vakavampaan huumausainerikollisuuteen. 

MTV Uutisten haastattelema rovaniemeläinen Jere on nähnyt itse huumemaailman väkivaltaisen puolen. Hän käytti huumeita 16 vuotta ja toimi myös myyjänä. Nyt hän on irrottautunut huumepiireistä. Hän kertoo kokemuksistaan anonyymisti aiheen arkaluonteisuuden vuoksi. 

– Kerran yritin laskea niitä tuttuja, jotka ovat menettäneet hengen, niin pääsin pariin kymmeneen. Kaikissa on ollut päihdebisnes mukana. 

Kun hän tajusi, että huumeet tulevat viemään hänenkin henkensä, hän hakeutui hoitoon.

"Harva on valmis kävelemään itse hoitoon"

Kesällä 2019 Rovaniemellä aloitettiin nuoriin ja huumausaineisiin keskittyvä poliisin kenttävalvonta. Meri-Lapissa sama toiminta aloitettiin saman vuoden helmikuussa.

– Kenttävalvonta on nopeasyklistä huumausainevalvontaa ja tutkintaa. Sillä pyritään pitämään tuntuma katutilanteeseen, Seikkula selventää.

Kenttävalvonnan avulla tunnistetaan nuoria huumeiden käyttäjiä, ja nuoret ohjataan avun piiriin. 

– Harva huumausaineiden kanssa ongelmissa oleva on valmis kävelemään itse hoitoon. Se tarvitsee usein ulkopuolisen intervention.

Huumeet tulevat Rovaniemelle joko Etelä-Suomesta tai rajan yli Pohjois-Ruotsista. 

"Löysin netistä kanssakulkijoita"

Myynnin siirtyminen internettiin ja myynnin sirpaloituminen eri välineisiin ja alustoille ovat tuoneet haasteita poliisille.

Huumemaailmassa pitkään ollut Jere käytti internettiä etsiäkseen samanmielisiä käyttäjiä. 

– Löysin netistä paljon kanssakulkijoita, jotka jakoivat samaa huumekulttuuria. Ajauduin erinäköisille nettisivustoille, mistä imin ja sain vaikutteita.

Vaikka hän itsekin toimi huumeiden myyjänä, hän ei käyttänyt internettiä samalla tavalla myymiseen kuin tänä päivänä käytetään. 

Seikkulan mukaan myynnin siirtyminen internettiin on houkuttanut sellaisia nuoria mukaan huumekauppaan, joilla ei ole aiempia verkostoja tai yhteyksiä huumeisiin.

– Nyt on enemmän tapoja aloittaa myyminen, kun on enemmän alustoja, joissa toimitaan. Sen kautta tulee sellaisia toimijoita, jotka eivät ole etukäteen poliisin tiedossa. 

Sirpaloituminen ja monet alustat tekevät myös rikosten kitkemisestä hankalampaa. Jos poliisi sulkee yhden alustan, pian tilanne syntyy korvaava. 

Pelkona, että kokaiinista tulee uusi kannabis

Seikkula on huolissaan nuorten suhtautumisesta kannabikseen. Hän uskoo, että moni nuori ei ajattele kannabista huumeena. Tämä laskee kynnystä myyjäksi ryhtymiseen. 

– Kaikki eivät ajattele, että se on rikollista toimintaa. Nuoret myyjät saattavat ajatella, että kaverillehan tässä vaan myydään.

Seikkula pelkää, että pahimmillaan kehitys voi mennä siihen, että suhtautuminen kovempiin huumeisiin, kuten kokaiiniin pehmenee. Näin on käynyt muualla Euroopassa. 

Kokaania ei vielä näy Rovaniemen kaduilla, mutta on tuttu huume laskettelukeskuksissa. Seikkulan mukaan laskettelukeskuksissa on kova bilekulttuuri, jonka takia sinne tullaan myymään kokaiinia kauempaakin. Poliisi tekee teemaluontoisesti valvontaa laskettelukeskuksissa. 

Myös MTV Uutisten haastattelemalla Jerellä on kokemusta kovemmista huumeista. Hänen oma käyttöpolkunsa alkoi kannabiksesta. Muutaman vuoden kuluttua hän käytti jo suonensisäisiä huumeita.

Jeren mukaan huumeiden ympärillä olevaa stigmaa tulisi hälventää, mutta hän uskoo, että romantisointi lisää huumeiden saatavuutta.

Siitä hän on onnellinen, ettei addiktia enää nähdä huonona yksilönä, vaan asiaa lähestytään sairauden kautta. Itse hän on saanut eniten apua AA- ja NA-ryhmistä.

– Hoidossa ollaan menossa koko ajan parempaan suuntaan. Se ei poissulje sitä, ettei voisi olla paremmin, Jere kertoo.