Lastensuojelusta huolissaan oleva kokemusasiantuntija on havainnut, että varsinkin sosiaalisessa mediassa törmää vääriin käsityksiin todellisuudesta, mutta sen lisäksi systeemistä löytyy paljon sudenkuoppia. Sijoitetun lapsen äiti laati MTV Uutisille listan siitä, mitä nämä sudenkuopat oikein ovat.
Perhekuntoutuskeskus Lausteen kouluttama kokemusasiantuntija Anu Kokko itse uskoo, että ei saa lastaan todennäköisesti enää koskaan takaisin sijaisperheestään. Siihen palaamme artikkelin loppupuolella, mutta käsitellään ensin näitä "sudenkuoppia".
– Monella tuntuu olevan käsitys, että lastensuojelu vain ottaa lapsia huostaan täysin ilman syytä. Tämähän ei tietenkään voi pitää paikkaansa. Vääriä käsityksiä on paljon. Ja myös systeemissä on paljon sudenkuoppia, Kokko toteaa.
Lue myös: Vanhemmat kertovat, millaista on olla vanhempi, jonka oma lapsi mielletään väkivaltaiseksi häiriköksi
Moni pelkää hakea apua
Kokko on huolissaan siitä, että monet jättävät hakematta apua, vaikka olisivat sen tarpeessa.
– Lastensuojelu aiheuttaa ihmisissä pelkoa moni tavoin. Jos olet lasun (lastensuojelun) asiakas, sinulla on tietynlainen leima otsassasi: huono vanhempi.
– Monella tuntuu olevan käsitys, että lastensuojelun asiakkuus tarkoittaa automaattisesti huostaanottoa. Tämän takia monet apua tarvitsevat eivät uskalla apua hakea.
Lue myös: Tämä paikka on monen psyykkisesti sairaan viimeinen toivo – MTV alaikäisten osastolla Niuvanniemessä
Mitä sudenkuopat ovat?
Kokemusasiantuntijan mukaan lastensuojelu tarvitsisi kuitenkin lukuisia korjausliikkeitä ja parannuksia. Kokko yhdessä kollegojensa kanssa laati listan lastensuojelussa olevista sudenkuopista.
Perheiden omaa dynamiikkaa ei huomioida, vaan sen pitäisi olla viranomaisen määrittelemän mukainen.
Jos asiakas ei tunne jotakin tukimuotoja oikeaksi ja kieltäytyy siitä, hänet leimataan hankalaksi ja yhteistyökyvyttömäksi sekä viranomaisvastaiseksi.
Vääriä palveluja annetaan väärään aikaan.
Tietämys on riittämätöntä nepsy-lapsista ja nepsy-vanhemmista.
Aikaa on liian vähän, jotta voisi paneutua oikeasti perheen tarpeisiin.
Aikaa on liian vähän tutustua perheeseen, jolloin perheet ovat vain toisten tekemiä korjauksia papereissa.
Sijoituksen toteutuessa vanhempi jää vaille tukea.
Miksi perheiden tarpeita ei huomioida?
Kokko on huomannut lastensuojelua piinaavaan kiireen ja se heijastuu moniin asioihin.
Miksi perheiden tarpeita ei huomioida?
– Yksi syy on valtava kiire ja työntekijöiden vaihtuvuus. Ei ehditä tutustua perheeseen oikeasti ja perehtyä siihen, missä ongelmakohdat ovat.
– Lehdissä on paljon kirjoitettu lastensuojelun kriisistä ja se on monin paikoin todella paha. Joudutaan käyttämään "vuokratyövoimaa". Miten vuokraihmiset voivat tuntea perheen, Kokko kysyy.
Juttu jatkuu videon jälkeen
2:14
MTV tapasi laitoskierteeseen joutuneen nuoren, joka kertoo, mitä lastensuojelulle pitäisi tehdä. Haastattelu on tehty kesäkuussa 2022.
"Sijoitusta käytetään usein hoitokeinona"
Kokon mukaan lastensuojelun arjessa on nähtävillä valta-asetelma.
– Jos jokin on työntekijän mielestä oikea tapa toimia, mutta asiakas ei ole samaa mieltä, on hänet helppo leimata hankalaksi. Joskus voidaan myös pelotella, että jos jotakin avohuollon tukitoimia ei oteta vastaan, voi edessä olla lapsen sijoitus.
Kokko huomauttaa, että sijoitus ei ole keino hoitaa lasta, mutta näin kuitenkin monesti tapahtuu.
– Sijoitusta käytetään usein myös "hoitokeinona", jos lapsella on vaikka mielenterveys- tai päihdeongelmia. Ja tämä on iso kehityksen paikka.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Jälleenyhdistäminen on epätodennäköistä
Kokemusasiantuntijuus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että Kokon lapsi on sijoitettuna sijaisperheeseen.
– Meidän kohdalla perheen jälleenyhdistäminen on epätodennäköistä, koska lapsi on ollut sijoitettuna samaan perheeseen jo alle vuoden ikäisenä. Hän on niin sanottuna kiinnittynyt sinne.
Lue myös: Psyykkisesti sairaita lapsia ja nuoria pompotellaan hoitopaikasta toiseen – "Heistä tulee niin sanottuja kalliita lapsia"
"Se tuntuu kamalalta"
Onko teille laadittu perheenjälleenyhdistämissuunnitelma ja tehty töitä sen eteen, että yhdistyminen tapahtuisi, niin kuin laki edellyttää toimimaan?
– Jälleenyhdistämisestä ei puhuta. Vedotaan aina pitkään sijoitusaikaan. Toisaalta olen itsekin jo asennoitunut niin, ettei sitä tule tapahtumaan. Tietysti jonkin ajan päästä myös lapsen ääntä on kuunneltava.
Miltä tuntuu, että ette todennäköisesti saa lasta takaisin lainkaan?
– Se tuntuu kamalalta, koska ne ongelmat, jotka sijoitukseen johtivat, ovat poistuneet, toteaa Kokko.
Lue myös: Maria Peura kirjoitti poikkeuksellisen romaanin poikansa huostaanotosta: "Tuntui, että aina soittaa joko vartija tai poliisi"
Vertaistukea, työryhmiä ja kouluvierailuja
Kokko on Lausteen perhekuntoutuskeskuksen Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeen kouluttama kokemuskumppani. Lisää tietoa kokemuskumppanuudesta löytyy täältä.
Työtehtäviin kuuluu muun muassa toimia vertaistukena toisille lastensuojelun asiakasvanhemmille. Valitettavasti vertaistukisuhteita on kuitenkin todella vähän.
– Mutta ne mitä on, ovat toimineet ja sen ovat myös työntekijät huomanneet.
Kokemusasiantuntijat osallistuvat myös erilaisiin työryhmiin lastensuojelun laitoksissa ja hyvinvointialueella. Lisäksi työhön kuuluu kouluvierailuja.
– Olin juuri puhumassa ammattikorkeakoulussa tuleville sosionomeille.