Sijoitettujen lasten määrä on tuplaantunut Suomessa – "On supistettu perushoidosta ja peruspalveluista"

Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen kertoo MTV:n Uutisaamussa, että tyypillisin kehityskulku viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on ollut se, että lapselle tulee psyykkisiä ongelmia kuten ahdistusta tai masennusta, eikä ongelmiin pystytä vastaamaan oikealla tavalla. 

– Terveydenhuollon psykiatria ja mielenterveyspuolen hoitajat eivät kykene siihen vastaamaan. Meiltä puuttuu sellainen pidempiaikainen kuntouttava psykiatrinen hoito. 

Puustinen-Korhosen tekemissä kuntakyselyissä kunnat kertovat, että viidennes huostaanotoista voitaisiin jättää tekemättä kokonaan, jos mielenterveyspalvelut olisivat tarpeen mukaisesti saatavilla. Huostaan siis otetaan lapsia, jotka voisivat käsitellä ongelmiaan käymällä esimerkiksi psykiatrin vastaanotolla säännöllisesti. 

Lisää aiheesta: Moni lapsi on sijoitettuna, vaikka se ei ole oikea paikka – kustannukset miljardeja per ikäluokka: Mitä asialle pitäisi tehdä?

Korona supisti palveluita entisestään

THL:n kehittämispällikkö Laura Yliruka muistuttaa myös, että korona-aika on vaikuttanut ongelmaan kielteisesti.

– Meillä on supistettu tästä perushoidosta ja peruspalveluista. Kouluterveydenhuolto, psykologipalvelut, neuvola. Sieltä on väkeä siirretty myös koronatehtäviin. Eli ihan arjen kohtaaminen siellä koulussa, tai siellä missä lapsi on, on vähentynyt. Tuen tarpeet ovat jääneet vähän piiloon, ja sitä kautta on ylikuormittunut paine erikoissairaanhoitoon ja nuorisopsykiatriaan, Yliruka kertoo. 

Tavoite ja toive on, että lapsi ja mahdollisesti muu perhe saisivat apua ja keskusteluapua perusterveydenhuollossa. Riittävillä terveyspalveluilla voitaisiin välttää huostaanottoja. 

On myös hyvä asia, jos perhe itse hakeutuu sosiaalityön piiriin.

Prosentti lapsista huostassa

Yliruka muistuttaa, että myös perhekeskuksista voi saada samankaltaisia palveluita, kuin lastensuojelusta. Ylirukan mukaan lastensuojelussa on viime aikoina vahvistettu systeemistä toimintamallia, jossa lapselta ja perheeltä kysytään itseltään, missä ongelmat piilevät. Suomessa on kehitetty nyt noin 220 systeemistä tiimiä. 

– Voidaan katsoa, mitä siellä oireilun takana on. Mitkä ovat ne juurisyyt, mikä oikeasti parantaisi heidän elämäänsä? Ei aina välttämättä ollenkaan tarvittaisi sitä sijaishuoltoa. 

Lastensuojelun piiriin joutuminen ei siis ole sama asia kuin huostaanotto. Suomessa lastensuojelussa on vuositasolla noin 50 000 asiakasta. Noin 11 000 heistä on huostassa ja sijaishuollossa. Tämä on noin yksi prosentti Suomen kaikista lapsista. 

– Tahdonvastaiset huostaanotot ovat vähentyneet paljon viime vuosina. Toki siellä on ollut korona-aikana myös sitä, että oikeusistunnossa ei ole ollut mahdollisuutta käsitellä näitä tapauksia. Mutta siihen toki pyritään aina, että perheen kanssa katsotaan, mikä on järkevää, Yliruka kertoo.

Hänen mukaansa huostaanotto tai sijoitus voi joissain tapauksissa olla oivallinen keino rauhoittamaan päällä olevaa tilannetta.

Jos lapsi päädytään ottamaan huostaan, sosiaalityöntekijän tulee vuoden välein arvioida, voidaanko perhettä tuen avulla yhdistää. 

–Tavoite ei ole se, että kun lapsi huostaanotetaan 16-vuotiaana, että lapsi on huostassa 18-vuotiaaksi. Lain mukaan velvoite on tukea jälleenyhdistämistä ja antaa vanhemmille tukea ja kuntoutusta. Ja myös lapselle, jotta lapsi voisi palata kotiin, Puustinen-Korhonen kertoo. 

Lisää aiheesta: Mielenterveysongelmista kärsinyt äiti surmasi lapsensa ja itsensä Latokartanossa – miksei tilanteeseen puututtu ennen tragediaa? "Tieto ei kulje viranomaiselta toiselle"

Pompottelu paikasta toiseen on haitallista

Yksi ongelma huostaanotoissa on, että lapsi voi joutua siirtymään useinkin paikasta toiseen, eikä pysyvää sijoituskohdetta löydy. Puustinen-Korhosen mukaan ongelman syynä on usein se, että huostaanotettavan lapsen kokonaistilannetta ei arvioida tarpeeksi hyvin arviointivaiheessa. Esimerkiksi terveydelliset ongelmat tai oppimisvaikeukset voivat häädä huomaamatta. 

– Sitten sijaishuollon aikana putkahtelee esiin näitä asioita ja sijaishuoltopaikka saattaa reagoida asiaan sillä tavalla, että tämä paikka ei ole lapselle sopiva. Siitä lähtee sitten se laitoksissa kiertäminen, joka on todella vahingollista lapsille. Se ei ole terveellistä kenellekään. 

Yliruka korostaa, että on kaikkien tehtävä tukea lasten, lapsiperheiden nuorten terveyttä. 

– Naapureista alkaen. Koulut, neuvolat, terveydenhuolto kaikkinensa ja perhekeskukset todellakin. Ajattelen niin, että lainsäädäntö on kulkenut siihen suuntaan, että lastensuojelu olisi se viimesijainen palvelu. Meillä on paljon mahdollisuuksia. 

Molemmat muistuttavat, että lapset tarvitsevat arvostavaa ja kunnioittavaa kohtelua kaikissa tapauksissa. Ennen lastensuojeluilmoituksen tekemistäkin voi tehdä paljon. 

– Kun oma sydän on lapsen puolella, niin silloin löytyy niitä ratkaisujakin. Lastensuojeluilmoitus on vain yksi ratkaisu, Puustinen-Korhonen sanoo.