Pimeän tullen Kiovan yössä alkaa kuulua ilmatorjunnan pauketta ja räjähdyksiä. Lennokkihyökkäysten kiihtyminen voi ennakoida Venäjän valmistelevan ohjusiskuja talvelle, arvioi sotilasasiantuntija.
Sota kuuluu Kiovassa, kun yö laskeutuu.
– Pelkästään viime kuussa naapurustossamme oli viisi räjähdystä. Viimeisin kuukausi on ollut todella rankka, kertoo kaupungin lounaispuolella asuva Irina Kotah.
– Heti kun tulee pimeää, tiedämme, että meidän täytyy mennä alas suojaan, koska iskut pahenevat päivä päivältä, hän jatkaa.
Kiihtyneet lennokkihyökkäykset eivät ole jääneet keltään huomaamatta. Pääkaupungissa Kiovassa on ollut vain yksi yö ilman lennokkihyökkäyksiä ja niiden laukaisemia ilmahälytyssireenejä sitten syyskuun ensimmäisen päivän. Lokakuussa Venäjä iski lennokeilla Ukrainaan useammin kuin koskaan, kaikkiaan 2023 kertaa. Edellinen ennätys oli syyskuulta, jolloin lennokki-iskuja oli 1334.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Venäjä iskee nyt lennokeillaan kiihtyvään tahtiin.
Eläkeläinen Kozenko Oleksander kertoo vaimonsa viettävän öitä pommisuojassa kiihtyneiden iskujen vuoksi.
– Kaikki ovat hyvin hermostuneita. Minulla on kaksi pientä lastenlasta ja iskut vaikuttavat heihin myös. Taloni on onneksi säästynyt, mutta kuka tietää mitä tapahtuu tulevaisuudessa tai jopa tänä iltana, Oleksander kertoo.
Myös Kostiantin Omelian kertoo vaimonsa nukkuneen kuluneella viikolla kaksi yötä peräkkäin kylpyhuoneessa droonien aiheuttamien ilmahälytysten vuoksi.
Ukrainan asevoimat sanoo torjuneensa elo-lokakuun aikana noin 70 prosenttia lennokki-iskuista. Osa lennokeista tai ilmatorjunnan pudottamasta romusta on vaurioittanut tai tuhonnut myös asuinrakennuksia. Lokakuussa 14-vuotias tyttö kuoli lennokki-iskussa Kiovassa.
Torstain vastainen yö oli intensiivisin pääkaupungissa moneen viikkoon, kun lennokkihyökkäys kesti yli kahdeksan tuntia. Pelkästään Kiovaan iskettiin kolmellakymmenellä lennokilla ja kaksi ihmistä loukkaantui. Yksi lennokki vaurioitti kantakaupungissa sijaitsevaa korkeaa kerrostalorakennusta, jossa asuu Viron suurlähettiläs. Droonin aiheuttamassa tulipalossa tuhoutui täysin esimerkiksi kauppahalli, jossa työskentelee Jura Bakun.
– Näimme sen ja aloimme juosta. Se rysähti alas hyvin nopeasti, Bakun kuvailee näkemäänsä.
Lennokkien arvellaan ennakoivan ohjusiskuja
Information Resistance Groupin sotilaspoliittinen asiantuntija Oleksander Kovalenko arvioi, että lennokki-iskuilla on kolme tarkoitusta: kuormittaa Ukrainan ilmapuolustusta ja saada se käyttämään ammuksiaan, etsiä ilmapuolustuksen sijainteja ja pelotella siviileitä. Hän arvelee droonien olevan alkusoittoa tulevalle.
– Lennokkihyökkäykset vaikuttavat valmistelulta tulevaisuuden ohjusiskuihin. Lennokit tekevät tiedustelutyön, jotta ohjusiskut olisivat tehokkaampia.
Tällä hetkellä ilmapuolustus kykenee torjumaan enemmistön iskuista, mutta kaksoisiskuissa tilanne voi olla toisenlainen.
– Jos ilmassa on samanaikaisesti 100–150 lennokkia ja 70–90 ohjusta, ilmapuolustus on kovilla, Kovalenko toteaa.
Iranilaisvalmisteisten Shahed-droonien lisäksi Venäjä käyttää yhä enemmän niitä matkivia, vähemmän järeitä harhautuslennokkeja, joissa ei ole taistelukärkeä. Ilmapuolustuksen on vaikea erottaa lennokkeja toisistaan, ennen kuin metalliromu on maan tasalla. Ilmatorjuntaa vaikeuttaa myös yhä matalampi lentokorkeus, sillä Shahedit lentävät välillä alle 200 metrin korkeudessa.
Vaikka yksittäisten ohjusten tuhovoima on suurempi, lennokkien vaarallisuus piilee niiden halvassa hinnassa ja liukuhihnatuotannossa.
– Kuukaudessa Venäjä voi käyttää 150 ohjusta ja 2 000 lennokkia. Joten kaikkiaan lennokkien tuhopotentiaali on suurempi, Kovalenko sanoo.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on huomauttanut, että Shahed-lennokkien massatuotanto ei olisi Venäjällä mahdollista ilman Kiinasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista tuotavia mikrosiruja ja muita osia.
– Tuotannon volyymi tarkoittaa Venäjän saaneen yli 170 000 komponenttia, jotka olisi pitänyt evätä Venäjältä, Zelenskyi totesi.
(Juttu jatkuu videon jälkeen.)
2:59
Näin sotilasasiantuntija Oleksander Kovalenko arvioi lennokki-iskuja.
Räjähdykset pitävät kiovalaiset varpaillaan
Kaupunkilaisiin iskut aiheuttavat selvää psykologista painetta.
– Lentävien droonien äänet saavat ihmiset hermostuneiksi ja ihmiset panikoivat, eivätkä saa unta, asiantuntija Oleksander Kovalenko sanoo.
Irina Kota kuvailee lennokkien aiheuttavan jännitystä, jatkuvaa stressiä ja masennusta.
Kozenko Oleksander puolestaan pitää sitä Venäjän alistustaktiikkana.
– Mitä tulee siviileihin, Venäjä tahtoo pelotella ja kurittaa heitä. Jollakin tavalla laittaa heidät tottelemaan, Oleksander arvelee.
Talven tullen Venäjän ennakoidaan kiihdyttävän jälleen iskujaan Ukrainan energialaitoksiin. Kostantin Omelianin mielestä siinä tai muussakaan Venäjän toiminnassa ei ole mitään uutta.
– He yrittävät näännyttää meidät saadakseen meidät nujerrettua. Se on Putinin taktiikka. Mutta me emme anna periksi, Omelian summaa.
3:21
Ukraina ja Venäjä tehneet suurimmat lennokkihyökkäykset koko sodan aikana