Räjähdys oli niin suuri, että mittauslaitokset rekisteröivät sen aluksi pienenä maanjäristyksenä.
Ukrainan dronehyökkäys on tuhonnut Venäjän 2–3 kuukauden ammusvaraston, väittää Viron sotilastiedustelun päällikkö, eversti Ants Kiviselg Viron yleisradion haastattelussa.
Hyökkäys tapahtui keskiviikon vastaisena yönä Venäjän Toropetsin kaupungissa, Tverin alueella. Räjähdyspaikka sijaitsee noin 400 kilometriä Moskovasta länteen.
Virolaiseverstin mukaan Ukrainan onnistui hyökätä ammusvarastoon silloin, kun osa ammuksista ei ollut bunkkereiden suojassa. Näin pääsi syntymään räjähdysketju.
– 30 000 tonnia ammuksia eli 750 000 kranaattia räjähti. Venäjä käyttää [Ukrainassa] viikossa keskimäärin 10 000 kranaattia. Tämä tarkoittaa kahden tai kolmen kuukauden ammusvarastoa, Kiviselg sanoo.
Lue myös: Väitteet tuhoisista iskuista Venäjälle leviävät – videot kertovat valtavista räjähdyksistä
Rekisteröityi maanjäristyksenä
Venäläisten sotakommentaattorit ovat laajalti kritisoineet Venäjän johtoa ammusvaraston kehnosta rakentamisesta ja väittäneet, että venäläisjoukot käsittelivät ohjuksia ja tykistöammuksia huonosti.
Räjähdys oli niin suuri, että mittauslaitokset rekisteröivät sen aluksi pienenä maanjäristyksenä. Nasan satelliiteissa näkyi tulipalo noin 14 neliökilometrin alueella.
– Maa järisi, se oli kuin ydinräjähdys. Venäläiset yrittävät pelotella ukrainalaisia ydinaseilla. Ukrainalaiset tympääntyivät ja päättivät räjäyttää ydinaseen Venäjällä, vitsaili israelilainen sotilasasiantuntija Yigal Levin RBC-Ukrainelle antamassaan kommentissa.
Valtavasta räjähdyksestä on levinnyt jutun alussa katsottavissa olevaa videokuvaa, jonka sijainti on vahvistettu. Satelliittikuvat puolestaan näyttävät ammusvaraston alueelta nousevat valtavat savupatsaat.
Oikealla satelliittikuva asevarikosta 7. syyskuuta. Vasemmalla kuva iskun jälkeen keskiviikkona.
Ukrainalaislehti Kyiv Independentin turvallisuuslähteiden mukaan asevarikolla oli muun muassa Iskander-ohjuksia, liitopommeja ja tykistöammuksia.
Sotaa seuraavat venäläiset Telegram-kanavat ovat puolestaan väittäneet, että iskussa tuhoutui kahdeksan ballistista Kinzhai-ohjusta, yli 7 000 Pohjois-Korealta ostettua kranaattia ja Iranista hankittujen ohjusten osia.
Venäläislähteet ovat väittäneet kuuden sotilaan kuolleen hyökkäyksessä. Virallisesti Venäjä ei ole kommentoinut iskun aiheuttamia tuhoja tai tappioita.
Ukrainalaismedia RBC-Ukrainen tiedustelulähteen mukaan Ukraina käytti hyökkäyksessä yli sataa dronea. Epäselvää tosin on, oliko kyse koko yön droneiskuista vai ainoastaan Toropetsin ammusvaraston hyökkäyksestä.
Toistuuko HIMARS-vaikutus?
Isku suurta ammusvarastoa vastaan osuu Ukrainan kannalta sopivaan saumaan, sillä maan armeija on Venäjään verrattuna kärsinyt pahasta ammuspulasta koko vuoden ajan.
Syyskuun alussa Ukrainan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyi myönsi, että Venäjä ampuu tykistöllään 2–2,5-kertaisen määrän ammuksia Ukrainaan nähden. Sota-asiantuntijat ovat esittäneet Ukrainan kannalta myös pessimistisempiä arvioita.
Viron tiedustelupäällikkö Kiviselgin mukaan räjähdyksen vaikutukset rintamalla nähdään lähiviikkoina.
Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War puolestaan arvioi, että Ukrainan iskut Venäjän selustan huoltoa vastaan luovat "laajempaa operatiivista painetta" Venäjälle.
ISW katsookin, että kyse on yksittäistä ammusvarastoa suuremmasta asiasta, koska tämänkaltainen hyökkäys vaikeuttaa Venäjän mahdollisuuksia iskeä syvälle Ukrainaan.
Kesällä 2022 Ukraina pakotti Venäjän muuttamaan ammusjärjestelyitään radikaalisti, kun se aloitti iskut Yhdysvaltojen antamilla pitkän kantaman HIMARS-raketinheittimillä.
Toistuvien ja tarkkojen HIMARS-hyökkäysten vuoksi Venäjän oli pakko viedä ammusvarastonsa kauemmas eturintamasta ja myös hajasijoittaa ammuksiaan.
– Toistuvat iskut Venäjän ammusvarastoihin, jotka aiheuttavat samanlaista vahinkoa kuin Toropetsin isku, voivat pakottaa Venäjän tekemään taas vastaavan päätöksen, ISW arvioi.
ISW spekuloi, että Venäjä ei ehkä ole kiinnittänyt huomiota syvällä Venäjällä sijaitsevien huoltokeskusten turvallisuuteen. Näin siksi, ettei venäläisjohto ole katsonut niiden olevan erityisessä vaarassa.
Ukrainalla ei tiettävästi ole lupaa käyttää pitkän kantaman aseita syvällä Venäjällä. Ukrainalla on omia pitkän kantaman droneja, mutta yleisesti ottaen niiden tuhoteho on vaatimaton esimerkiksi ATACMS-ohjuksiin nähden.
Ukrainan ilmatorjunnan heikentymisen seurauksena Venäjä on pystynyt kuluvan vuoden aikana tekemään tuhoisia hyökkäyksiä muun muassa Ukrainan voimalaitoksia vastaan.