Ukrainan ilmapuolustuksella on vaikeuksia torjua Venäjän ilmavoimien hyökkäykset ja tiedustelu.
Seuraavat kaksi kuukautta tulevat olemaan "erityisen vaikeita" Ukrainalle, arvioi sota-asiantuntija Michael Kofman viestipalvelu X:ssä. Kofman kertoo äskettäin vierailleensa Ukrainassa ja tehneensä kenttätutkimusta.
Kofman uskoo, että Venäjä tulee todennäköisesti etenemään tulevinakin kuukausina. Ukraina ei ole löytänyt keinoja täysin pysäyttää Venäjän käytännössä läpi alkuvuoden käynnissä ollutta hyökkäystä, joka on edennyt hitaasti, mutta varmasti erityisesti Itä-Ukrainassa.
Ajatushautomo The Carnegie Endowment for International Peacessa työskentelevä Kofman on myös aiemmin julkaissut vastaavia raportteja rintamalta.
Latviasta käsin toimiva venäjänkielinen Meduza-media puolestaan toteaa, että "murtumia on ilmestymässä Ukrainan puolustukseen" Venäjän puskiessa eteenpäin usealla rintamalla.
Tilanne ei kuitenkaan ole Ukrainan kannalta niin hälyttävä kuin se oli keväällä, Kofman kirjoittaa.
– Ukrainan miehistö- ja ammustilanne sekä linnoitteet parantuvat tasaisesti. Venäläisjoukot ovat edenneet ja todennäköisesti etenevät jatkossakin Donetskissa, mutta he eivät ole kyenneet muuttamaan Harkovan hyökkäystä merkittäväksi läpimurroksi, Kofman jatkaa.
Venäjä avasi Koillis-Ukrainan Harkovan suuntaan uuden rintaman toukokuussa. Venäjä eteni nopeasti usean kilometrin syvyyteen, mutta Ukrainan siirrettyä alueelle vahvistuksia, on rintamalinja jämähtänyt jotakuinkin paikoilleen.
– Harkovan hyökkäys pakotti Ukrainan käyttämään reservejään vakiinnuttaakseen rintaman. Näin ollen ukrainalaisrintama on nyt ohut ja joukkojen siirrot voivat avata aukkoja, Kofman kirjoittaa.
– Toisaalta venäläisjoukoilla on ollut ongelmia tehdä suuren mittakaavan operaatioita tai murtaa valmisteluja puolustusasemia, hän jatkaa.
Ukrainan ilmapuolustus on pulassa
Varsinaista rintamalinjaa enemmän murheita Ukrainan sodanjohdolle aiheuttaa tällä hetkellä maan ilmapuolustuksen heikko tila, Kofman katsoo.
Pulaa on sekä etulinjaa suojelevista lyhyen kantaman aseista että pitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmistä, jotka turvaavat kaupunkeja ja kriittistä infrastruktuuria.
Ukraina on pyrkinyt paikkaamaan heikentyneen ilmapuolustuksensa aiheuttamia ongelmia iskemällä esimerkiksi Venäjän sotilaslentokentille, mutta tosiasia on, että Venäjä pystyy aiempaa selvästi vapaammin iskemään sekä voimalaitoksia ja rintamalinjoja vastaan. Ukrainassa sähkökatkot ovat tätä nykyä arkipäivää.
Erityiseksi ongelmaksi ovat muodostuneet liitopommit. Itse pommit ovat "kivikautisia", sanoo yleisesikuntaupseerioppilas Peter Porkka, mutta niitä on päivitetty ohjauspaketeilla, jotka mahdollistavat pommien pudottamisen aiempaa kauempaa ja huomattavasti tarkemmin.
Viestipalvelu X:ssä kirjoittamassaan arviossa Porkka toteaa, että liitopommien torjunta on periaatteessa helppoa.
– Toisaalta pikkupuikot eivät näihin kykene kuin korkeintaan loppuliu’ussa. Isommilla keihäillä palataan taas samaan taloudellisuuskeskusteluun kuin mitä Shahed-lennokkien kanssa. Joskus varmasti ok, pidemmän päälle kestämätöntä, Porkka kirjoittaa.
"Viheliäinen ongelma"
Ukrainan olisi helpointa vähentää liitopommiuhkaa iskemällä suoraan niitä ampuviin lavetteihin eli käytännössä hävittäjiin ja pommikoneisiin.
Se vain ei ole kovin helppoa, koska liitopommit voidaan lähettää matkaan kaukana ilmatorjunnasta. Asiaa vaikeuttaa vielä se, ettei Ukrainalla ole lupaa käyttää likikään kaikkia länsimailta saamiaan pitkän kantaman aseita täysin vapaasti Venäjän puolella. Se vaikeuttaa esimerkiksi lentokentille hyökkäämistä.
Tämä Venäjällä toki tiedetään, minkä vuoksi sotalentokoneet ampuvatkin ohjuksensa ja pomminsa usein Venäjän kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolelta. Lisäksi pommit voidaan lähettää matkaan niin kaukaa, että ne ovat Porkan mukaan useimpien ilmatorjuntajärjestelmien ulottumattomissa.
– Lentopommit tuhoavat kokonaisisia asemia ja ovat psykologisesti vaikuttavampia kuin tykistö. Liitopommit tuhoavat kaupungeissa rakennuksia, joiden tuhoaminen veisi tykistöltä päiviä, Kofman kirjoittaa.
– Viheliäinen ongelma siis kerta kaikkiaan. Vastakeinot voisivat löytyä ilmapuolustuksesta ja operatiivisesta tulenkäytöstä. Se on toki helpommin sanottu kuin tehty, Porkka katsoo.
Ukrainan ilmapuolustukselle on luvassa apuja kesän aikana, sillä Naton huippukokouksessa Yhdysvallat viestitti, että Nato-maat ovat alkaneet siirtää länsimaiden lupaamia F-16-hävittäjiä Ukrainaan.
Lue myös: Pekka Toveri: Tämä rajoite voi tehdä Ukrainan F-16-hävittäjistä lähes hyödyttömiä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi (kuvassa keskellä) tapasi Belgian pääministerin Alexander De Croon (oikealla) ja puolustusministerin Ludivine Dedonder (vasemmalla) toukokuussa. Belgia on yksi maista, jotka ovat luvanneet antaa Ukrainalle F-16-hävittäjiä.
Lennokkeja selustassa
Yksi Ukrainan ongelma on, että vaikka sen kalusto on länsimaistunut sodan mittaan, on sillä yhä paljon käytössään neuvostoliittolaista aseistusta ja niistä alkavat olla ammukset loppu, Kofman kertoo.
Samaan aikaan Venäjän drone- ja ohjustuotantomäärät ovat kasvaneet Kofmanin mukaan huomattavasti.
– Ilmapuolustuksen vajavaisuudet ovat johtaneet Venäjän tiedustelulennokkien jatkuvaan läsnäoloon selustassa, mikä on lisännyt iskujen onnistumista, Kofman toteaa.
Esimerkiksi heinäkuussa Venäjä väitti tuhonneensa viisi ukrainalaishävittäjää lentokentälle tiedustelulennokin kuvatessa hyökkäyksen. Ukrainalaisten sotakommentaattorien keskuudessa Venäjän puolustusministeriön iskusta julkaisema video aiheutti raivoa. Kyseinen video löytyy alta.
0:24
Venäjä väittää heinäkuussa julkaisemansa videon todistavan, että se on tuhonnut useita Ukrainan sotilaslentokoneita. Videon aitoutta ei ole vahvistettu.
Ukrainan ilmavoimien entinen tiedottaja Yurii Ihnat on myöntänyt, ettei Ukrainalla ole tarpeeksi aseita tiedustelulennokkien tuhoamiseen.
– Ne ovat hyvin vakava uhka. Ne lentävät ja raportoivat kaiken reaaliajassa, Ihnat sanoi kesäkuussa Reutersille.
"Tuhoisa vaikutus"
Venäjän ilmaylivoimalla ja parantuneella tiedustelulla on "tuhoisa vaikutus" Ukrainan kykyyn käydä sotaa, Kofman kirjoittaa.
Ilmaherruus nakertaa jo valmiiksi ammuspulasta kärsineen Ukrainan tykistön toimintamahdollisuuksia.
Ukrainan kannalta positiivista on, että Kofmanin mukaan Venäjän tykistöylivoima on yleisesti ottaen pienentymässä. Harkovan alueella Ukrainan tykistö pystyy ampumaan saman verran kuin Venäjä. Muualla Venäjän etu on yhä noin viisinkertainen, mutta se on kaventumassa, Kofman kirjoittaa.
Mitä enemmän ilmassa on venäläisiä lennokkeja, sitä riskialttiimpaa arvokkaiden pitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmien tuominen etulinjan tuntumaan on.
– Ukrainalaisyksiköt käyttävät uusia torjuntatapoja, kuten droneja vastaan hyökkääviä FPV-droneja, mutta he tarvitsevat skaalautuvia ratkaisuja.
Jos Ukraina ei saa korjattua ongelmaa talveen mennessä, se todennäköisesti pahenee, Kofman toteaa. Lehtien tippuessa keinot naamioida asemia vähentyvät.
Lännen lupaamat ilmatorjunta-aseet, kuten Patriot-ilmatorjuntajärjestelmät, voivat helpottaa tilannetta, jos niitä pystytään suojaamaan. Ilmatorjunta-aseet eivät kuitenkaan ole ainoa asia, jota Ukraina länneltä kaipaa, Kofman kirjoittaa.
– Lännen täytyy korvata Ukrainan menetykset ja varustaa uudet yksiköt, sillä muutoin ne ovat vain pääosin jalkaväkeä tai parhaimmillaankin moottoroituja prikaateja.