MTV Uutiset selvitti Suomen eläinpuistojen kolme kalleinta ahmattia: Yhden eläimen ateriat painivat aivan omassa hintaluokassaan

Kun puhutaan eläintarhojen eläinten kustannuksista ja ylläpidosta, joudutaan ottamaan huomioon monia asioita.

Esimerkiksi henkilöstökulut vievät leijonaosan eläintarhojen ylläpitokustannuksista.  Myös eläintilojen kulut korjauksineen ja huoltoineen ja eläinlääkärikulut lääkkeineen ja hoitoineen ovat iso menoerä eläintarhoille.

Joidenkin eläinten kohdalla voidaan puhua myös vuokramaksuista. Esimerkiksi Ähtärissä asuvat Lumi ja Pyry -pandat ovat vuokralla Kiinasta ja niiden 15 vuoden sopimukseen merkitty vuokrahinta on 12 miljoonaa euroa.

Mutta miten on ravinnon laita?

Monipuolisen ja oikeanlaisen ravinnon takaaminen tarhaeläimelle on sekin iso menoerä, jossa MTV Uutisten tekemän tutkimustyön tuloksena on isoa lajikohtaista vaihtelua.

Eläintarhat pyrkivät myös siihen, että eläinlajit saavat tarhoissa samantyyppistä ravintoa kuin ne nauttisivat luonnossakin. Ravinnon hankkiminen voi kuitenkin olla kiven takana ja kustannukset nousta pilviin.

Korkeasaaren suurin syöjä on amurintiikeri

Korkeasaaren eläintarhan eläintenhoitaja Jonne Stenroth avaa torstaina aamupäivällä kissalaakson takaportit.

On amurintiikerin ruoka-aika. Ruoaksi on tällä kertaa sekä juuttisäkkiin piilotettu naudanlihakimpale sekä autokolarissa kuolleen peuran ruho.

– Amurintiikeri syö keskimäärin pari kertaa viikossa. Hirveästi kausivaihtelua ruokahalussa, talvella syödään enemmän, kesällä vähemmän. Uros syö luista lihaa 30 kilon tietämillä. Reilu valkohäntäkauris tai puoltoista mitä se syö viikon aikana, naaras syö vähemmän, Stenroth kertoo.

Stenroth kertoo, että Amurintiikerin on Korkeasaaren kallein syöjä.

Sen lihasta valtaosa tulee kuitenkin näppärästi kolariruhoista. Taustalla on erinomainen yhteistyö pääkaupunkiseudun riistanhoitoyhdistysten kanssa.

– Niitä tulee sellainen 300 jollei enemmänkin per vuosi. Se tekee siitä paljon halvempaa, valtaosa ruokavalioista on kolarieläimiä, niin maksetaan pieni korvaus riistainhoitoyhdistykselle. 

– Paljon halvempaa, kuin tilattaisiin ruokaa suoraan teurastamolta. He pääsevät eroon ruhosta, me saadaan kissoille ruokaa.

Korkeasaaren mukaan juuri kolarieläinten avulla he ovat saaneet laskettua eläintarhan kalleimman eläimen, eli amurintiikerin, ruokakustannukset erittäin alhaisiksi. Amurintiikerin ruoat tulevat eläintarhalle maksamaan vuositasolla noin 5 000 euroa.

Korkeasaaren tiedottajan mukaan koko Korkeasaaren eläinten ruokakustannukset ovat vuodessa 260 000 euroa. Amurintiikerin kustannukset ovatkin koko potista noin 2 prosenttia.

Ranuan eläinpuiston suurin syömäri on jääkarhu

Ranuan Eläinpuiston suurin syöjä on jääkarhu.

Eläinpuiston intendentti Heini Niinimäki kertoo, että jääkarhu syö paljon hyvin erilaista ja vaihtelevaa ruokaa.

– Ruokavalion perusta jääkarhulla on liha ja kala. Jääkarhut saavat lisäksi pieniä määriä kasviksia, hedelmiä, leipää, pähkinöitä ja nämä  ovat virikkeiden ja koulutuksen kautta tarjottavia herkkupaloja, Niinimäki kertoo.

Ruoka menee jääkarhulle kerralla pyöreästi 10-20 kiloa. Isompi ruokatarjoilu tapahtuu neljä kertaa viikossa. Poikkeuksia kuitenkin on.

– Jääkarhuilla on myös huonomman ruokahalun kausia, joka kuuluu niiden vuotuiseen hormonikiertoon ja siihen, miten ruoansaatavuus vaihtelee luonnossakin. Naarailla ruokahaluun vaikuttaa myös esimerkiksi penikoimislepo.

Niinimäki kertoo, että jääkarhu on eläinpuiston kallein syöjä, mutta hänen sanojensa mukaan eläimen ruokakustannukset eivät ole pilvissä. Hän ei kuitenkaan osaa määritellä summaa sille, monenko euron edestä jääkarhu vuodessa syö. Eläinlajikohtaisista ruokakuluista ei hänen mukaansa pidetä eläinpuistossa kirjaa.

Ähtärin kallein syöjä on isopanda

Ähtärin eläinpuiston kallein syöjä on isopanda. Eläinpuston intendentti Marko Haapakoski kertoo, että kahdelle isopandalle menee tuoreeseen bambuun kustannuksia vuositasolla reilut 200 000 euroa.

Rahalla ruokkisi siis ison osan koko Korkeasaaren eläimistä.

– Ovathan niiden ravinnon kustannukset ihan omaa luokkaansa. Eivät tosiaan syö oikeastaan muuta kuin bambua. Välillä voivat syödä "pandakakkua", jossa on käytetty maissi- ja soijajauhoa. Ravinto on 99 prosenttisesti kuitenkin bambua Haapakoski kertoo.

Bambu tulee Ähtäriin kukkarekkojen kuljettamana Hollannista. Luonnollisesti myös lähetyskuluihin menee Ähtärille iso summa rahaa vuodessa.

Haapakoski kertoo, että bambua menee yhdelle pandayksilölle päivässä arviolta 20-30 kiloa. Vuositasolla bambun määrä nousee 25-50 tonniin.

Eläimet valikoivat oksat tarkoin, kaikki eivät kelpaa.

– Bambu on kevyttä ruokaa. Pandoja myös ruokitaan useita kertoja päivässä, että bambu ei ehdi kuivaa ja pysyy tuoreena, Haapakoski kertoo.

MTV Uutiset Live oli mukana ruokkimassa amurintiikeriä Korkeasaaressa. Katso yläpuolelta löytyvältä videolta, miten saalistaja repii ruokapussin auki voimalla.

Lue lisää: Näin suurlähettiläs haluaa auttaa Ähtärin pandoja

Lue lisää: MTV Ähtärissä: Paikalliset hämmentyneinä pandojen kohtalosta – "Valtion pitäisi ehdottomasti tukea"