Ähtärin eläinpuistoon ensi vuoden alussa saapuvat jättiläispandat muistuttavat suomalaista karhua. Lääketieteellisesti katsottuna pandoilla on myös paljon yhteistä kissan ja koiran kanssa. Mutta harvinaisilla eläimillä on myös omia erityispiirteitään.
– Erityispiirteitä ovat ruokavalio ja elintavat, jotka poikkeavat meidän suomalaisesta karhusta poikkeavia, mutta lopulta panda on eläin siinä missä muutkin, että ei valtavan erilainen kuitenkaan, kertoo pandojen eläinlääkinnästä vastaava eläinlääkäri Heini Niinimäki.
Pandat syövät pääsääntöisesti bambua ja lisukkeeksi voidaan tehdä myös pandoille erikseen leivottuja kakkuja, jotka voivat sisältää muun muassa omenaa ja porkkanaa.
Luonnonoloissa pandat voivat syödä myös pieniä nisäkkäitä, mutta pääsääntöisesti niiden ruokavalio koostuu bambusta ja lihan osuus jää lähinnä mausteen tasolle.
– Panda on lähes täysin kasvissyöjä toisin kuin meidän karhumme, mutta siitä huolimatta sen ruuansulatuselimistö muistuttaa enemmän lihansyöjän elimistöä, kertoo Niinimäki.
Pandat ovat leppoisia ja rauhallisia
Niinimäki tapasi kahden muun kollegansa kanssa Suomeen saapuvat pandat syksyllä. Hän kuvailee pandoja rauhallisiksi ja leppoisiksi.
– Molemmat olivat hyvin persoonallisen oloisia yksilöitä. Tyttöpanda poikkeuksellisen kaunis ja rauhallinen ehkä jopa hieman ujo eläin, mutta tuli meitä lopulta rohkeasti tervehtimään.
– Poikapanda vaikutti aktiivisemmalta, että luulen näiden olevan hyvä parivaljakko. Niiden eroavaisuudet luonteessa ja ulkonäössä voi olla yleisölle ja meidän kannalta hyvä, että ovat selkeästi omanlaisiaan yksilöitä, kertoo Niinimäki.
Koulutusta Kiinassa
Eläinlääkärit ovat saaneet täydennyskoulutusta Kiinassa kolmen viikon ajan pandojen terveyden- ja sairaanhoidosta. Eläinten saapuessa kouluttautuminen jatkuu edelleen. Tärkeää on myös verkostoitua kollegoiden kanssa, joilla on jo kokemusta harvinaisesta eläimestä.
– Meille on tärkeää muodostaa hyvät yhteistyöverkostot kaikkiin eurooppalaisiin tarhoihin, joissa on pandoja. Ja sitä työtä tehdään parhaillaan ja heidän käytännöistään otetaan oppia, kertoo Niinimäki.
Tarpeen tullen eläinlääkärit matkustavat opintomatkoille muihin eläintarhoihin. Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden lisäksi, yhteistyötä tehdään esimerkiksi yliopistollisen eläinsairaalan kanssa.
– Heidän spesialisteiltaan ollaan saatu apua esimerkiksi pandan anestesiaan ja laitteiston suunnittelun kanssa, kuvailee Niinimäki.
Suomen ilmasto-olosuhteiden Niinimäki uskoo olevan pandoille suotuisan, koska eläin pitää neljästä vuodenajasta.
Vain kovat paukkupakkaset saattavat olla pandallekin liikaa. Ähtäriin valmistumassa olevassa pandatalossa on varattu riittävästi tilaa pakkaspäivien varalle.
– Meille tulee erittäin hyvät olot pandoille. Sekä sisätilat että ulkotarhoissa on kiinnitetty paljon huomiota siihen, että pandat pystyvät toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistä mahdollisimman hyvin. Se on tärkeä osa, koska sillä pyritään ennaltaehkäisemään hyvinvointi ongelmia.
1:12
6:20
7:29
2:57
1:50
