Pitkään oireeton munasarjasyöpä löydetään usein liian myöhään. Kun ottaa vielä huomioon, että seulontakeinoja ei ole, Suomesta puuttuu eräs muualla käytössä oleva tehokas lääke ja että taudin tutkimus on heikoissa kantimissa, niin voi sanoa, että kyseessä on syöpä, johon ei todellakaan toivo sairastuvansa.
Suomessa munasarjasyöpä todetaan vuosittain yli 400 naisella. Kymmeneen prosenttiin tapauksista liittyy perimämuutos.
– Näille henkilöille, joilla nähdään tämä perimämuutos, on olemassa täysin spesifi lääke. Ikävä kyllä sitä ei saa Suomessa korvattavana. Meidän potilaat eivät sitä saa. Kaikkialla muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa se on käytössä, ja siitä on hurjan hienot tulokset, paremmat kuin 20 vuoteen meillä on ollut millään lääkkeellä, ylilääkäri ja professori Ulla Puistola kertoi Hyvää Elämää -ohjelmassa.
Ohjelmassa kerrottiin, että syöpätutkimuksen tilanne ylipäätään on Suomessa huono: vielä 2000-luvun alussa syöpätutkimusta rahoitettiin valtiollisesti 70 miljoonalla eurolla vuodessa, nyt summa on laskenut alle 20 miljoonaan.
– Se on romahtanut hyvin paljon. Nyt me odotamme, että syöpäkeskuksilta lähtisi uusi organisaatio, mutta siinä piilee gynekologisten syöpien ja ennen kaikkea munasarjasyövän suhteen myöskin vaara. Se vaara on se, että munasarjasyöpä on harvinainen syöpäsairaus, ja monesti lähdetään satsaamaan niihin isoihin syöpäryhmiin, jotka ovat yleisimpiä: rintasyöpä, eturauhassyöpä, keuhkosyöpä, suolistosyöpä, Puistola luetteli.
– Eli nyt meidän asiantuntijoiden ja toivottavasti kaikkien sidosryhmien täytyy pitää huoli siitä, että myös gynekologiset syövät ja ennen kaikkea munasarjasyöpä saa tutkimustilaa, Puistola painotti.
Mitkä merkit saivat munasarjasyöpään sairastuneen Kirsi Valastin hakeutumaan lääkäriin? Millaisia riskitekijöitä munasarjasyöpään liittyy? Miksi taudin tutkimus on huonoissa kantimissa? Katso video ylhäältä.