Erityisen kirkas merivesi on saanut tänä keväänä ihmiset hieraisemaan silmiään. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoo, että ilmiön taustalla piilee leuto talvi.
Tänä keväänä erityisesti huhtikuussa ja toukokuussa ihmiset ovat ihmetelleet, miksi merivesi on ollut harvinaisen kirkasta. Erikoistutkija Knuuttila kertookin, että usea epäilee kirkkaan meriveden olevan seurausta koronaviruksesta. Näin ei kuitenkaan asia ole.
– Kun lunta ei ollut, kevättulvat jäivät tulematta. Ei ollut sateita enää ja jokivesien virtaamat ovat alentuneet. Jokien tuoma kiintoaines on laskeutunut merellä tai sameus on laimentunut. Nyt huhtikuusta asti vedet ovat olleet kirkkaita.
– Toukokuussa oli kasviplanktonin kevätkukinta, joka hetkeksi samensi vettä, mutta nyt on taas erittäin kirkasta, kertoo Knuuttila.
Tavallisesti merivesi on kasviplanktonin kukinnan jälkeen kirkasta. Toisaalta Knuuttilan mukaan tyypillisesti alkukeväänä ei ole nähty yhtä kirkkaita vesiä kuin tänä vuonna nähtiin.
– Meillä on ollut poikkeuksellinen talvi ja sen takia kirkkaus alkoi aikaisemmin keväällä.
– Harvoin Itämeren osalta tutkija joutuu vastaamaan kysymykseen, että miksi merivesi on niin kirkasta.
Koronaviruksella on kuitenkin ollut osittain vaikutusta myös mereen. Laivaliikenne on vähentynyt, mikä puolestaan on vähentänyt saasteita meren yllä.
Meriveden kirkkaus ei liity delfiinihavaintoihin
Tällä viikolla tehtiin harvinainen havainto, kun Taalintehtaan taajaman edustella nähtiin pullokuonodelfiinejä. Pullokuonodelfiinejä on havaittu Suomenlahdella vain kahdesti aiemmin, vuosina 1905 ja 1953.
Knuuttilan mukaan kirkkaat vedet eivät kuitenkaan liity delfiinihavaintoihin.
– Näitä delfiinejä ja Itämerellä esiintyvää pienempää valaslajia silloin tällöin eksyy Suomen rannikolle, mutta se on ihan satunnaista. Meriveden laatu ei siihen vaikuta ollenkaan.