Kokoomuksen Mykkänen avasi tänään lauantaina STT:lle kokoomuksen taloudellisia linjoja.
Kokoomuksen ryhmänjohtajan Kai Mykkäsen mukaan mikään puolue, ei myöskään kokoomus, ole povannut talouden sopeuttamista yksinomaan leikkauksilla.
– Sellaista ei varmaan ole kukaan esittänyt, että suoria leikkauksia kuutta miljardia. Mutta täytyy olla kanttia tehdä myös miljardiluokassa menoja säästäviä toimenpiteitä, Mykkänen sanoi kommentoidessaan ekonomi Sixten Korkmanin haastattelua Ylen Ykkösaamussa.
Suuri osa toimia tähtää menojen kasvun hillitsemiseen, hän määritteli. Niiden lisäksi tarvitaan myös työllisyyttä ja talouskasvua lisääviä toimenpiteitä.
Mykkänen totesi, että kokoomus ei katso Suomen voivan lykätä rakenteellisen alijäämän paikkausta yli kahden vaalikauden, eli 2030-luvulle asti.
Tässä aikatauluasiassa Korkman on Mykkäsen mielestä ehkä liian toiveikas ja eri linjoilla kuin sekä kokoomus, valtiovarainministeriö että talouspolitiikan arviointineuvosto.
– Kyllä kahdessa vaalikaudessa pitää pystyä tämä rakenteellinen ammottava aukko täyttämään. Meillä on vuotuinen velanotto nousemassa viiteentoista miljardiin, jos korot nousevat tällä tavalla kuin on tapahtunut.
Mykkänen kertoi, Kokoomuksen mielestä tämä olisi hyvinvointivaltion puolustamisen kannalta "liian suuri riski".
– Meillä on hieno hyvinvointivaltio, mutta meidän talous on vain liian pieni kantamaan sitä. Siinä mielessä olemme onnellisessa tilanteessa, että kaikki keskeiset puolueet haluavat pelastaa sen.
Valtion, kuntien ja sote-alueiden menot ovat tänä vuonna 153 miljardia euroa ja neljän vuoden kuluttua teknisen kehyksen mukaan 170 miljardia.
– Parinkymmenen miljardin nousu – pystytäänkö siitä summasta saamaan 3-4 miljardia pois ja talouskasvua vauhdittavilla toimilla verotuloja lisää ja työttömyysmenoja vähennettyä niin, että saadaan se kuusi miljardia kiinni, Mykkänen laski.
"Molemmat raiteet vielä auki"
Mykkänen huomautti, että kokoomus esitti jo kaksi vuotta sitten parlamentaarista yhteissitoumusta alijäämätavoitteen raamittamiseksi, kuten Ruotsissa on toimittu. Sanna Marinin (sd.) hallitus ei kuitenkaan ollut siihen valmis.
– Tämä on yksi syy, miksi meillä hallitustunnustelijan kysymyksiin kirjattiin vähän epätavallinen kysymys, että jos saatte tavoitteitanne hallitusohjelmaan, niin oletteko valmiita tukemaan ohjelman toteuttamista opposition puolelta.
Mykkäsen mukaan ei ole mikään yllätys, että Korkman puoltaa hallitukselle sinipunapohjaa. Kokoomus tunnustelee yhä molempia raiteita, sekä perussuomalaisten että SDP:n kanssa.
– Oltaisiin kyllä voitu mennä tälläkin viikolla näissä tunnusteluissa pitemmälle, jos siihen olisi vain SDP:n puolelta ollut valmiutta, Mykkänen sanoi.