Selittämätön oireyhtymä iskee erityisesti liikunnallisiin: ”On täysi mysteeri, mitä siinä tapahtuu”

Uupumusta, huonolaatuista yöunta, vatsaongelmia ja aivotoiminnan tai hermoston häiriöitä – pahimmillaan niin vaikeita, ettei kotoa pääse poistumaan. Krooninen väsymysoireyhtymä eli CFS piinaa erityisesti urheilullisia ihmisiä ja yleistyy yleistymistään.

– Tutkimuksissa on havaittu, että krooninen väsymysoireyhtymä on autoimmuunisairaus, jonka jokin sairaus on laukaissut. Tapaukset ovat lisääntyneet, mutta ei ymmärretä, mistä se johtuu, kertoo professori ja Helsingin uniklinikan neurologi Markku Partinen.

CFS iskee perusterveisiin ihmisiin infektion tai tulehdusreaktion jälkeen. Sairaus kestää vähintäänkin yli puoli vuotta ja on pahimmissa tapauksissa parantumaton.

Monien sairauksien kohdalla puhutaan siitä, miten liikunta lisää vastustuskykyä. CFS:n kohdalla on toisin päin – sen yhteydestä liikunnallisuuteen on näyttöä.

Partinen epäilee, että syynä sairauden yleistymiseen voisi olla rokottamisen ja hikiliikunnan välinen yhteisvaikutus.

– Asiaa on tutkittu Tanskassa, jossa monet ovat saaneet HPV-rokotuksen niin, että on ollut aktiiviharjoittelukausi meneillään. Jos on aktiiviurheilija ja ottaa sinä urheilukautena rokotuksen harjoittelupäivänä, niin voiko vaikutus olla voimakkaampi kuin silloin, jos rokotteen ottaa treenien välillä?

Viisi prosenttia sairastuneista jää huonoon kuntoon

Jos CFS alkaa lapsena tai nuorena, suurin osa toipuu tai kuntoutuu lähes terveiksi. Mikäli oireet alkavat myöhemmällä iällä, ennuste on huonompi.

Partisen mukaan viisi prosenttia sairastuneista jää erittäin huonoon kuntoon.

– On täysi mysteeri, mitä siinä tapahtuu. Erilaisia hoitoja on kyllä kokeiltu.

Tärkeintä Partisen mukaan on, että hoito saadaan käynnistettyä niin pian kuin mahdollista. Erilaisia hoitomuotoja tutkitaan parhaillaan ja niitä annetaan oireiden mukaan.

– Jos on tahdosta riippumattoman hermoston häiriöitä, niin pyritään korjaamaan niihin liittyviä oireita, jos on liian alhainen verenpaine, pyritään lisäämään suolan käyttöä ja jos on sydämen toimintahäiriöitä, voidaan antaa beetasalpaajia.

– Kaikkea kuntoutetaan ja pyritään muodostamaan uusia synaptisia yhteyksiä aivoissa.

Koska vielä ei tiedetä, mistä sairastuminen johtuu, on vaikeaa sanoa, miten sitä voisi välttää. Partinen uskoo, että parasta olisi miettiä, milloin rokotteen ottaa, ja välttää ylimääräisiä antibioottikuureja.

– Itse uskon hygieniateoriaan aika paljon eli antibioottikuurit voivat vaikuttaa. Suoliston mikrobiomin rooli on todennäköisesti tässäkin erittäin tärkeä. Suolistoa ja aivoja ei voida erottaa.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.