Kolmella eniten haittavaikutusilmoituksia Suomessa vuonna 2011 keränneellä lääkkeellä hoidetaan syöpää, raskaudenehkäisyä sekä nivelreumaa ja lymfoomia.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean haittavaikutusrekisteriin tuli vuonna 2011 lähes 1400 ilmoitusta epäillyistä lääkkeiden haittavaikutuksista.
Noin 40 ilmoituksessa mainittiin, että potilas oli kuollut.
– Näissä tapauksissa potilasta oli useimmiten hoidettu vakavan taudin, kuten syöpäsairauden, takia. Tällöin hoidossa otetaan suurempia riskejä. On todella vaikea sanoa, johtuiko kuolema pelkästään käytetystä lääkkeestä. Todennäköisesti sairaudellakin on ollut osansa, Fimean ylilääkäri Annikka Kalliokoski sanoo.
Kalliokoski muistuttaa, että haittavaikutusrekisteri ei kerro, mikä on vaarallisin lääke, vaan mistä lääkkeistä on tullut eniten ilmoituksia.
– Usein ilmoitetut haittavaikutukset ovat sellaisia, jotka mainitaan jo tuotteen pakkausselosteessa.
Syöpälääke kärjessä
Eniten ilmoituksia, yhteensä 50 kappaletta, tuli syöpälääke Docetaxel Actaviksesta. Sen vaikuttava aine on dosetakseli.
– Kyseinen lääke on solunsalpaaja eli sytostaatti, jonka tarkoitus varsin "myrkyllisenä" aineena on tappaa syöpäsoluja. Suonensisäisesti laitettava lääke on aiheuttanut joillekin potilaille noin viikon kuluttua hoidon antamisesta palohaavan lääkkeen tiputuskohtaan, Kalliokoski sanoo.
– Docetaxelin tapaus on meille vielä mysteeri. Selvitämme parhaillaan, mistä se johtuu.
Lääkettä ei ole poistettu käytöstä.
– Vaikka kyseinen haitta aiheuttaa epämukavuutta potilaille, se ei ole henkeä uhkaava, Kalliokoski sanoo.
Hormonikierukka toisena
Toisena haittavaikutusrekisterin listalla oli Mirena-hormonikierukka, jonka vaikuttava aine on levonorgestreeli. Siitä tehtiin 45 ilmoitusta.
– Ilmoituksien kasvu johtui siitä, että myyntiluvan haltija eli lääkeyritys päätti alkaa raportoida Fimealle pienistäkin kierukan käyttöön liittyvistä, emättimen kautta tulevista verenvuodoista. Hormonikierukan käytön alkuvaiheessa tiputteluvuotoa tulee kuitenkin tavallisesti lähes kaikille.
Docetaxel aiheutti osalle potilaista palovammoja. Kuvituskuva.
Normaalisti lääkeyhtiöiden pitää ilmoittaa Fimealle nopeasti vain vakavista, esimerkiksi sairaalahoitoon tai kuolemaan johtaneista tai muuten lääketieteellisesti merkittäviksi luokitelluista haittavaikutuksista.
– Mirena-hormonikierukoiden tapauksissa ei ole mitään hälyttävää, Kalliokoski sanoo.
Kolmanneksi eniten ilmoituksia, 41 kappaletta, tuli nivelreuman ja lymfoomien hoitoon käytettävästä Mabthera-lääkkeestä. Sen vaikuttava aine on rituksimabi.
– Mabtheran haitat kohdistuivat muun muassa luuytimeen. Haittoina ilmoitettiin esimerkiksi valkosolujen niukkuutta ja infektioita, Kalliokoski sanoo.
Tarkoitus löytää uusia haittoja
Kalliokoski kertoo, että särkylääkkeistä tehdään hyvin vähän ilmoituksia.
– Ibuprofeeniin ja muihin särkylääkkeisiin sai viime vuonna reseptin yli miljoona ihmistä. Lisäksi monet ostavat niitä ilman reseptiä. Kuitenkin koko viime vuonna ibuprofeenista tehtiin vain kahdeksan ilmoitusta. Niistä kaksi oli suoliston verenvuotoja ja muut ihohaittoja.
Ilmoitusten vähyys johtunee siitä, että särkylääkkeiden haittavaikutukset ovat hyvin tuttuja lääkäreille ja apteekkien työntekijöille.
– Haittavaikutusrekisterin avulla on tarkoitus löytää nimenomaan uusia ja tuntemattomia haittoja, Kalliokoski sanoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva
Nämä ovat lääkkeiden yleisimmät haittavaikutukset
Lääkäri: Terve ihminen voi kuolla tavalliseen särkylääkkeeseen
Lääkäri: Näin minimoit lääkkeiden käytön riskit – Jokaiselle suomalaiselle lääkekortti
Näin lääkkeiden turvallisuutta valvotaan Suomessa
Näistä 20 lääkkeestä tehtiin eniten haittavaikutusilmoituksia – Onko omasi listalla?
Sorrutko näihin virheisiin? Lääkäri kertoo, miten lääkkeitä käytetään väärin
Tuijan vinkki kipupotilaille: Näin särkylääkkeiden määrä puolittuu!
Näin suomalaiset käyttävät särkylääkkeitä – Kulutus kolminkertaistunut