Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohtalo on noussut taas keskusteluun, kun esimerkiksi kokoomus ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat kertoneet kannattavansa yleistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa kaikille.
Toistaiseksi etuutta voivat saada työttömyyskassojen jäsenet, vaikka kaikki palkansaajat osallistuvat työttömyysturvajärjestelmän rahoittamiseen maksamalla työttömyysvakuutusmaksua.
MTV Uutisten Suomi Areena -tentissä kaikkien eduskuntapuolueiden johtohahmot ilmoittivat viime viikolla kannattavansa yleistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tosin esimerkiksi Sdp tekee sen varauksin.
Hallituspuolueet korostivat, että selvitys työttömyysturvasta on tulossa.
Hallitusohjelman mukaan hallituskaudella ”tehdään jatkoselvitys siirtymisestä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaikille työssäoloehdon täyttäneille".
Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan MTV Uutisille, ettei jatkoselvitystä ole vielä aloitettu eikä niin todennäköisesti tehdä vielä syksylläkään koronakiireiden takia.
– Jatkoselvitystä ei ole vielä käynnistetty. Korona on vienyt keväällä kaiken ajan ja syksylläkin korona teettää paljon työtä meillä. Odotamme jatko-ohjeita, kertoo johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Jatkoselvitys voi käynnistyä arvioiden mukaan ensi vuoden puolella. Hallitus voi toki halutessaan kiirehtiä aikataulua, mutta koronaepidemia on pitkälti vienyt aiheesta vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön resurssit.
Selvitetty jo aiemmin
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohtaloa on selvitetty aiemmin.
Loppuvuonna 2018 sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi taloustieteilijä Mauri Kotamäen tekemän selvityksen kolmesta vaihtoehtoisesta tavasta toteuttaa yleinen ansiosidonnainen työttömyysturva.
Kotamäen selvityksen vaihtoehtoihin kuuluvat peruspäivärahan muuttaminen ansiosidonnaiseksi etuudeksi, työttömyyskassojen jäsenyyden muuttaminen pakolliseksi tai ansioturva siirrettäisiin Kelan vastuulle.
Peruspäivärahan muutoksessa nykyinen työttömyyskassajärjestelmä pysyisi ennallaan.
– Peruspäivärahan suuruus olisi työttömyyskassojen jäsenmaksusta aiheutuvan rahoitusosuuden verran ansiopäivärahaa pienempi. Uudistuksessa järjestelmän rakenne ei muuttuisi merkittävästi ja näin uudistuksen voisi toteuttaa suhteellisen suoraviivaisesti, Kotamäen selvityksessä todetaan.
Toisessa selvityksen vaihtoehdossa työttömyyskassan pakkojäsenyys poistaisi peruspäivärahan lainsäädännöstä ja nykymuotoinen työttömyyskassajärjestelmä laajentuisi merkittävästi.
Uudistuksen seurauksena nykyinen järjestelmä ei muuttuisi merkittävästi.
Pakkojäsenyys voisi kuitenkin olla ongelmallista yhdistymisvapauden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Kolmas vaihtoehto olisi se, että ansioturva siirrettäisiin toimeenpantavaksi Kelaan.
– Mallissa nykyinen 26 työttömyyskassan toimeenpantavaksi hajautettu ansiopäivärahajärjestelmä purettaisiin asteittain. Työttömyyskassojen jäsenmaksun kerääminen loppuisi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehdot eivät muuttuisi. Vain maksaja muuttuisi, kun palvelun tarjoaisi Kela. Tämä vaihtoehto säästäisi hallinnollisissa kustannuksissa arvioilta 40 miljoonaa euroa vuodessa, selvityksessä sanotaan.
Hallitus todennäköisesti linjaa tarkemmin syksyllä tai viimeistään ensi vuonna, mihin suuntaan seuraavaa jatkoselvitystä tehdään.
Toistaiseksi palkansaajajärjestöt ovat vastustaneet yleistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa kaikille, koska ne pelkäävät muutoksen johtavan lopulta ansioturvan heikkenemiseen.