Suomesta tuli tiistaina sotilasliitto Naton 31. jäsen.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) osallistui tänään Brysselissä Nato-maiden ulkoministerien kokoukseen. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen virallinen kokous täysivaltaisena Nato-maana.
– Suomen viesti oli tänään Ukrainan tukeminen: miten tärkeää se on, että Nato-maat systemaattisesti tukevat Ukrainaa tässä tilanteessa, Haavisto kertoo Asian ytimessä -ohjelmassa.
Toinen oleellinen viesti oli Haaviston mukaan se, että Ruotsi pitää saada mukaan Natoon kesän Vilnan-huippukokoukseen mennessä. Asia oli esillä myös kahdenvälisissä tapaamisissa Turkin ja Unkarin kanssa. Suomi on ratifioinut jo Ruotsin jäsenyyden.
– Koitimme vaikuttaa molempiin maista, että kiirehtisivät aikatauluja. Ehkä sellaista optimismia on ilmassa, että Ruotsi pääsisi ennen Vilnan huippukokousta mukaan.
Jos optimismia on ilmassa, niin nähtiinkö Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen edistymistä?
– Nähtiin edistymistä varmaan sillä tavalla, että rengas kiristyy niiden ympärillä, jotka eivät ole vielä ratifioineet, Haavisto sanoo.
Mitkä ovat Naton lähitulevaisuuden haasteet?
Haaviston mukaan yksi Nato-maiden haaste on puolustusmenot.
Nato-maiden puolustusmenojen tulisi olla ainakin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomella kyseinen määrä on jo ylittynyt.
Haavisto kuvailee mailla olevan nyt ”kova paine ja painostus muita maita kohtaan”.
Lisäksi esillä on ollut Tyynenmeren tilanne: Kiinan ja Taiwanin väliset suhteet ja alueen mahdolliset uhkakuvat.
Kiinan ja Taiwanin välit ovat olleet jo pitkään hyvin jännitteiset. Kiina pitää Taiwania kapinoivana maakuntanaan, ja Taiwan on jo pitkään pelännyt Kiinan hyökkäävän saarelle.
Tammikuussa amerikkalaiskenraali varoitti Kiinan valmistautuvan sotaan Taiwania vastaan.