Niinistön mukaan Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustana on ylläpitää kansallista liikkumatilaa ja valintamahdollisuuksia.
Nato-jäsenyyksistä päättäminen on hakijamaan ja Naton jäsenmaiden välinen asia, sanoo presidentti Sauli Niinistö STT:lle toimittamassaan kirjallisessa vastauksessa.
STT kysyi Niinistön näkemystä Venäjän presidentin Vladimir Putinin eilen esittämiin kommentteihin. Putin vaati sotilasliitto Natolta "konkreettisia sopimuksia" siitä, ettei se aio laajentua kohti itää.
Niinistön mukaan Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustana on ylläpitää kansallista liikkumatilaa ja valintamahdollisuuksia.
Tämä pitää sisällään myös mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, Niinistö painottaa.
– Tärkeä osa tätä kokonaisuutta on Naton niin sanottu avoimien ovien politiikka eli jäsenyysmahdollisuuksien säilyminen avoimena Naton edellytykset täyttäville maille. Tämä periaate toistettiin viimeksi Suomen osalta Pohjois-Atlantin neuvoston vierailulla Helsingissä lokakuun lopulla, Niinistö kirjoittaa.
Niinistön mukaan Venäjän kriittisyys Naton laajentumista ja sotilaallista toimintaa kohtaan ei ole uusi asia.
– Suomi katsoo Naton olevan turvallisuutta ja vakautta lisäävä tekijä Euroopassa, Niinistö toteaa.
Lue myös: MTV:n ja Upseeriliiton kysely: Kaksi kolmesta upseerista kannattaa Nato-jäsenyyttä – suurimmasta uhasta eli Venäjästä yksimielisyys
Lue myös: Suurin osa upseereista kannattaa Suomen liittymistä Natoon – ” Venäjän etuhan olisi se, että Suomi olisi Natossa”
2:21
MTV:n upseerikysely: Nato-jäsenyyden suosio on upseerien keskuudessa – suurimmasta uhasta eli Venäjästä yksimielisyys