Näin ohjauskoron nousu vaikuttaa asuntovelallisiin – Nordean pääanalyytikko: Tämän takia Suomi on erityisen herkkä korkojen vaihtelulle

Vuodessa euribor on noussut nollasta lähes neljään prosenttiin. Tilanne on Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan hyvin haastava.

– Korkojen nousu iskee kerralla. Tilannetta helpottaa se, että pandemian aikana monelle kotitaloudelle on saattanut kertyä säästöjä, joita nyt voidaan käyttää vähän pehmentämään tätä tilannetta. Meidänkin ennusteen mukaan kuitenkin tämän ja viimeistään ensi vuoden aikana nämä säästöt on käytetty, Von Gerich sanoi.

Tilanteesta tekee erityisen tukalan se, että toistaiseksi on epäselvää, kuinka korkealle korot vielä nousevat ja kuinka pitkään ne pysyvät koholla. Nordean ennusteen mukaan 12 kuukauden euriborin huippu on neljän prosentin tienoilla ja voisi tämän vuoden aikaan saavuttaa jo huippunsa, minkä jälkeen se lähtisi alaspäin.

– Näissä ennusteissa pitää kuitenkin olla nöyrä. Vuosi sitten tehdyt ennusteet menivät pieleen ja kaksi vuotta sitten tehdyt ennusteet menivät vielä enemmän pieleen, asiantuntija muistuttaa.

Lue myös: Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä

Suomen talous hätää kärsimässä?

Miksi koronnostot sitten ovat hyvä lääke inflaation taltuttamiseen? Jan von Gerich selittää mekanismin: Euroopan keskuspankki nostaa lainarahan hintaa, mikä puolestaan kannustaa säästämiseen. Samalla yritykset investoivat vähemmän ja kotitaloudet kuluttavat vähemmän. Tämä kaikki hidastaa taloutta ja kun talouden pyörät hidastuvat, työttömyys lisääntyy ja sitä kautta palkka- sekä hintapaineet helpottavat.

– Käytännössä taloutta hidastamalla ja työttömyyttä lisäämällä, se on se kanava, jolla inflaatiopaineita tuodaan alaspäin, Von Gerich sanoo.

Lue myös: Tästä syystä suomalaiset joutuvat pelkäämään korkojen nousua muita enemmän: "Tietysti, kun korot laskevat..."

Suomen tilanne on erityisen haastava, koska se on muuta Eurooppaa herkempi korkojen vaihtelulle.

– Suomessa suurin osa koroista on kiinnitettynä vaihtuviin euriboreihin eli EKP:n koronnostot lyövät sieltä läpi jokaiselle asuntovelalliselle hyvin nopeasti.

Von Gerichin mukaan Suomessa suurin osa lainoista ei ole korkosuojattu, toisin kuin muualla Euroopassa, missä kiinteäkorkoiset lainat dominoivat ja korkojen nousu lyö suureen massaan huomattavasti hitaammin.

– EKP mitoittaa rahapolitiikan euroalueen keskiarvon mukaan ja jos siellä korot eivät pure samalla tavalla kuin Suomessa, korkoa nostetaan entistä enemmän. Lopulta voikin olla sellainen tilanne, että Suomen talous on hätää kärsimässä.