Näin pieni koronavirus pilasi Putinin suuret suunnitelmat – millainen on Venäjän tulevaisuus? "Jotain pitää tehdä"

Äänestykset ja voitonpäivän paraatit jäivät kuitenkin pitämättä, kun suuri Venäjä ei saanut pientä koronavirusta kuriin.

Lisäksi vielä maan tärkeimmän tulonlähteen öljyn hinta romahti osin Venäjän omien toimien takia.

Riippuvuus öljystä, hallinnon tehottomuus ja kansalaisten toteutumatta jääneet elintaso-odotukset olivat kaikki Venäjällä entuudestaan tuttuja ongelmia.

Kaksinkertainen ulkoinen sokki kärjisti ne lyhyessä ajassa ennen näkemättömällä tavalla, kuvaa tilannetta vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista.

– Kyllä tämä on ilman muuta Putinin hallinnon vakavin paikka tähän mennessä, Lassila arvioi.

Venäjällä koronaepidemia etenee yhä vauhdilla. Tiistaina maassa rekisteröitiin jälleen yli 10 000 uutta tartuntaa ja lähes sata uutta covid-19-tautiin liittyvää kuolemantapausta vuorokauden kuluessa.

Rajoituksia olisi tästä huolimatta määrä purkaa jo ensi viikolla.

Suhteessa väkilukuun Venäjällä on kirjattu reilut tuhat tartuntaa ja kymmenen kuolemaa miljoonaa asukasta kohden.

Katso yllä oleva video: Näin autioina et ole Moskovan katuja ikinä nähnyt: katso videomateriaalia Venäjän pääkaupungista yläpuolelta!.

Ketään ei ole tarjolla tilalle – vielä

Venäjällä ei ole järjestäytynyttä oppositiota tarjolla vaihtoehdoksi maan nykyjohdolle.

– Toisaalta on tullut yhä selkeämmin esille, että Putinin hallinto on ollut täysin avuton – poikkeuksellisen avuton – hoitamaan tätä kriisiä. Virheitä on tullut virheiden perään. Yhtään ainoaa onnistunutta hetkeä ei voi nähdä, Lassila arvioi.

Hänen mukaansa paljon riippuu jatkossa siitä, millaisiin toimiin kyselyissä selvästi kansalaisten luottamusta menettänyt Putin päättää ryhtyä asemansa vahvistamiseksi.

– Nykylinjalla ei voi jatkaa ja jotain pitää tehdä, mutta minulla vahva epäily siitä, että kun tehdään jotain, se vain syventää ongelmia, Lassila ennustaa.

Lassilan mukaan hallinnossa muun muassa elätellään toiveita lykkääntyneen perutuslakiäänestyksen järjestämisestä jo kesäkuussa, mikä vaikuttaa nykyisessä epidemiatilanteessa oudolta ajatukselta.

Äänestys ei ole muodollisesti välttämätön, mutta Putinille siitä on tullut suoranainen pakkomielle, vaikka mahdollisuus nöyryyttävään lopputulokseen kasvaa koko ajan.

– Sopivaa ajankohtaa on hyvin vaikea löytää. Mitä pidemmälle äänestys venyy, sitä vaarallisemmaksi se käy, koska talousongelmien koko vaikutus alkaa tuntua syksyllä, Lassila arvioi.

Talouden puskurirahastot hupenevat

Kriisiviestintä ei ole Lassilan mukaan koskaan ollut Venäjän perillisen Neuvostoliiton vahvoja puolia ja Putin on tästä hyvä esimerkki.

Harvakseltaan esiintyneen presidentin viesti on ollut ristiriitainen, kun hän on kuvannut tilannetta yhtäältä huolestuttavaksi mutta puhunut samalla rajoitusten lieventämisestä.

Putinin mahdollinen yritys sälyttää vastuu ja seuraukset koronakriisin hoidosta alueiden päättäjille ei ole Lassilan mukaan sekään onnistunut.

Putinia enemmän kansalaisten luottamusta on ehkä herättänyt Moskovan pormestari Sergei Sobjanin, joka vaikuttaa puhuvan asioista suoraan niiden oikeilla nimillä.

Hän on vielä kaukana Putinin haastajasta, mutta Lassilan mukaan jo nyt on käynyt selväksi, ettei Sobjaninin nousua näkyvän toimijan rooliin ole katsottu pelkästään hyvällä.

Hallinnon ja eliitin säröily ei vielä Venäjällä näy, mutta sekin on mahdollista, jos kriisin pitkittyminen alkaa uhata yhteiskunnan ja talouden perustuksia.

Niihin kuuluvat Venäjän talouskriisien varalle keräämät puskurirahastot, joita on jo käytetty ruplan arvon puolustamiseen.

– Jos rahastot alkavat huveta erilaisten tulipalojen sammuttamiseen eikä tuloja tule mistään, jotkut poliittiset ryhmät alkavat ilman muuta tulkita tilannetta siten, että nyt pitää säilyttää asemansa mahdollisessa vallanjaossa tai suuremmassa poliittisessa sekaannuksessa, Lassilla pohtii.

Tällaista ei ole hänen mukaansa vielä näköpiirissä, mutta mahdollisten tapahtuminen nopeus saattaa aikanaan yllättää.

Vertailu muihin maihin ei mairittele

Pormestari Sobjaninin Moskova on ollut pahimpana korona-alueena päähuomion kohteena.

Nopeimmin tauti leviää kuitenkin Venäjän syrjäisemmillä alueilla, missä karanteenimääräyksiä ei ole voitu tai haluttu noudattaa eivätkä terveydenhuollon valmiudet ole kummoiset.

– Siellä jälki on todella pahaa, Lassila arvioi.

Toisaalta asenteissa saattaa myös olla aimo annos fatalismia enimmäkseen vanhuksia tappavan taudin suhteen.

Suurin paine hallintoa kohtaa tulee kuolintilastojen sijaan kansalaisten toimeentulon edellytysten heikkenemisestä.

Lassilan mukaan neuvostoajoilta peräisin oleva käsitys venäläisistä sitkeinä huonojen aikojen sietäjinä alkaa olla jo myytti.

Ajat ovat muuttuneet ja odotukset kasvaneet. Tiettyyn elintasoon ja vapauksiin on jo totuttu.

Lassila myös arvioi venäläisten ehtineen kotikaranteenissa seuraamaan muutakin mediaa kuin valtion televisiota, jonka mukaan Venäjällä kaikki on aina paremmin.

Sen sijaan kansalaiset ovat voineet havaita, että saman epidemian kanssa kamppailevissa länsimaissa on Venäjästä poiketen oltu valmiita tukemaan avokätisesti tulojaan menettäneitä työntekijöitä ja palvelusektoria.